maanantai 30. kesäkuuta 2014

Laatua määrän tilalle!!

Tänään oli vuorossa eilen esittelemäni 3 + 3 treenijaon 1A päivä, eli kuningas kyykky päivä. Tämä vaihtelu tuntuu tulleen äärimmäisen paikalleeen. Eli etureisiä kurmotin alkuun, mutta silti ne NIIN SANOTUSTI sai jättää kesken ja siirtyäkin takareisien pariin. Alkuun sai ja piti siis parin liikkeen kautta ottaa etureisistä mahdollisimman kovat tehot irti, ja sitten kiitos ja seuraava (tämähän on siis ihan tavallista bodausta eikä mikään uusi loistokeksintöni,  mutta en vain itse ole tätä vielä testannut, vaan mennyt moniijakoisella).
Ennen treeniä vielä hymyilytti.


Mutta silti, tehdessäni lopussa pohkeita, olivat molemmat reiden puoliskot varsin kaikkensa antaneen tuntoiset, eikä voimia SAATI mielenkiintoa mihinkään lisävitkutteluun tai eriyttämisiin kyllä ollut. Jos olisi pitänyt vielä tehdä jotain settiä etureisille, niin varmaan se jollain sisulla olisi mennyt, mutta olisin jopa itse tajunnut, ettei siinä olisi ollut mitään järkeä.
Eli näin oppia itsellekin: LAATU KORVAAMAAN MÄÄRÄÄ, quality over quantity arvon kansainväliset lukijiani :)
Laatu voisi korvata määrän myös kuvissa...


Ruokavalio on nyt itsellä tiiviin pyörittelyn ja työstämisen jälkeen aika lailla valmis. Eli nyt minulle annettiin kalorimäärä, makrojakauma ja suositus siihen, mihin makroista hiilihydraatit kannattaa sijoittaa. Muuten minulle jäi vapaat kädet oman sekä Sannalta ja biosigusta saamani tiedon perusteella laatia itselleni sopiva ruokkis tähän väliin. 
Voitte kuvitella, kuinka alun hämmennyksen jälkeen hieroin käsiäni yhteen - nyt kotikemisti pääsi itse asiaan! Ei muuta kuin laatimaan omaa unelmien herkkulist…. eikun hetkinen. Katsotaanpas ohje. Just. Uusiksi: ei muuta kuin laatimaan omaa karmeuksien pelkopullaa, mikä aiheuttaa suurta hämmennystä ja peikkojen mielenosoitusta.

Eli hiilarit tuli laskea ihanaisesta 320 grammasta "vain" n. 220 grammaan. Kun kalorit ovat kuitenkin samat ja protskut kohdillaan, niin lisäyksen koki siis toverimme rasva. 3000 kalorin ruokavaliossa reilu kolmannes silavaa on ihan muikea määrä. Eli nyt menee siis öljy pastalla ja pähkinävoi pannarilla, eikä toisin päin.
Määrällisesti ruokani määrä siis väheni, mutta laatu tiheni ja parani (hih, hoksasimpas juuri, että ihan sama kuin treenissäkin :). Miksi siis näin, koska kaikkihan tietää, että nyt minulle pitää saada rasvaa ja massaa JA minulla on aina kiljuva nälkä? Mikä huuto nyt tulisi, kun ruoan määrä otti ja väheni?
Sama kaava - keskisenmyllyn laadulla määrää - vaikka vähennys ei näytä kovin innostavan ;)

Syynä on hormoniprofiili ja minun tämän hetkinen tavoite ja tarve. Minun pikku lukemista pystyi jo päätellä, että hiilihydraatin sietokykyni on vain keskinkertainen. Kertymää oli myös sellaisissa rasvareseptoreissa, mitkä heijastavat ongelmia insuliinissa ja kortisolissa. Nämä kaksi heijastavat siis valtavaa hiilarimäärääni, mitä  ólen kiskonut. Näinhin tekiöihin, sekä toki onnettomaan rasvaprosenttiin, apukeinona tulevat monipuolisista lähteistä tulevat rasvat. Niiden SEKÄ vatsanhoito-ohjelman avulla pistetään nyt ensi alkuun sekä kokonaismassa, että tarvoiteltu lean mass kasvuun ja pyritään lisäksi muiden elämäntapamuutosten kautta vaikuttamaan myös kortisolin jylläykseen.
Syödään sitten sitä vihreää, kun kerran saa rajattomasti!!

Nyt siis seuraan muutaman viikon ajan, mitä jo nyt huomattavasti paljon paremmin imevä ja toimiva ruoansulatus, sekä rasvojen valtaanotto tulevat tekemään. Huvittavinta, että pelkään hiilarivähennyksen myötä tulevaa nälkää, kun tässä kaikessa oli kuningasajatuksena Sannalla juuri nälän poissaaminen (nälkähormoni on rasvaprosentin alhaisuudesta johtuen varsin sekaisin, joten apu siksi annosten fyysisen koon pienenemisestä).

Tällä ajatusmallilla liikkeelle. Tänään siis ovat ruoat "vähentyneet" ja olen haarukka kädessä jäänyt ihmettelemään, missä minun pastakiekurat ovat. Mutta laatua, tiheyttä ja lautasten nuolemista öljypiskeistä. Sillä liikkeelle.
Mun parhaat kamut ne siinä. Lisäystä tulossa!


Pistän vielä esimerkkejä tarkemmin ruokieni sisällöstä  ja kuvia, kun nyt tämän päivän tässä aluksi kerään aineistoa ;) Plus että nyt lähtee liikkeelle myös kunnon opiskelut hyvien rasvojen maailmaan, niissä kun nyt pääsee nilkkojaan myöten kahlaamaan :)

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Uusia treenijuonia ja rasvavallankumousta.

Irroittauminen omista kuvioista, niin paljon kuin niistäkin nauttii ja niihin tukeutuu, teki todella hyvää. Eilen illalla tuli palauduttua kotiin reissusta Brassien jalispelin kanssa samoilla tienoilla ja purettua kaikki kamppeet suhteellisen rutiinilla. Kun laukuissa on puolet keittöstä ruoka-astioineen sekä vaatekaapista liikaa kaikkea, mitä ei todellakaan tullut pidetyksi päällä, saa purkamisen kanssa olla varsin tehokas. Saati, kun seuraavien päivien muonavalmistelut vielä odottivat ja kappas kun näyttäisi vähän siltä, että voisi siivotakin. Entäs sitten, kun jalat huutaisivat venyttelyä… :)


Tämä paluun riemu on nyt ripoteltu sopivasti parille päivälle, joutaahan tuota riisejä keitellä ja uhitella pölkkärillä lattiaa myöhemminkin. Nyt on hankinnoissa ja pyörityksessä kuitenkin uudenlainen sisältö ravintoon, ajoitukseen ja etenkin makroihin. Jälleen pääsen vilauttelemaan vanhoille möröille luuta nenän edessä, sillä näin alkuun testataan nostaa rasvoja reippaasti hiilarien varsin ankaralla kustannuksella. Eli miten käykään minun mussuruokaläjien, kun valtavat pastavuodet korvataan nökäreellä rasvaa? Hämmentävää. Itse asiassa erittäin paljon vastaan hankaavaa - mutta juuri siksi tahdon sen tehdä! Uskallan luottaa siihen, että nyt minun kehoa osataan kuunnella ja sen tarpeisiin vastata juuri tämän hetken tilanteen mukaan. Varmaan jokainen minut nähnyt ja näitä tekstejä lukenut voi allekirjoittaa, että rasva taitaa tehdä minulle varsin hyvää :)Tilanteen ja mittaustulosten muuttuessa makrojen balanssia ja energiamääriä tullaan oletettavasti muokkaamaan uudelleen, mutta tässä hetkessä olisi tarkoitus voidella tämä paketti entistä liukkaampaan kuosiin. Jäähän se kakkukin kiinni vuokaan, ellei siinä ole kunnon pinnoitusta ;)
Siinä ne pullistelevat -takareidet ja posket :D

Jyväskylän reissulla pistettiin jälleen uutta sisältöä treeniin. Nyt on kreivin aika testailla, miltä eri trerenisysteemit itselle tuntuu. Viimeinen nelijakotesti kunnon keskittymisillä tuntui itselle todella hyvältä ja sopivalta vaihtelulta, joten otettiin seuraavaan vähän saman kaltaista otetta. 

Nyt siis teen 3 + 3, eli jaloille kaksi päivää, yläkropan työntäville kaksi ja vetäville kaksi. Toinen setti on lyhyiden sarjojen voimabodausta ja toinen puolestaan pumppaavampaa, tarkoituksena hypertrofinen vaikutus. Itselle on outoa tehdä tämänkaltaista sekoitustreeniä, kun jakona on ollut pitkään 5 tai 5 -jakosysteemi. Olen siis tottunut vetämään yhden lihasryhmän suhteellisen loppuun treenin aikana, kun taas nyt yhtä lihasta saattaa olla vain yksi liikesarja. Tässä on siis opettelemisensa.
Mukana on myös uutena pääliikkeiden progressio, eli jokaisella treenikierrolla tulisi saada pääliikkeisiin lisää rautaa. Aivan tapista ei siis kannata aloittaa, jotta joka viikko saisi lisäyksillä uuden ärsykkeen lihakselle.
Keskittymisen kannalta tämä vaatii ainakin itseltä aivan erilaista otetta, mutta lihasryhmiä ajatellen päivät tuntuvat taas jopa kevyemmiltä. Pientä ristiriitaa, mutta älyttömän mukavalta tuntuu tehdä taas jotain uutta. Tässä esimerkkinä huomisen päivän jalat A:
kyykky 2 x 6
hak-kyykky 1 x 12, 10, 8, 6
prässi leveä 3 x 6-8
reisikoukistus 3 x 6-8
pohkeet seisten 3 x 8-10.

Tälle vastaparina on myöhemmin jalat B:
lantionnosto tanko/smith 4 x 12-15
rk-vipu 4 x 12 -15
prässi kapea 4 x12-15
reisiojennus 4 x 12-15
pohkeet istuen 3 x 12-15

Tuntuu mielenkiintoiselta päästä vaihtamaan kesken treenin takareisien puolelle, eli etureisiä ei tarvitse kuolettaa loppuun asti. Pitää vähän kuulostella, mitä pää sanoo tästä systeemiin, mutta jos se alkaa purra, niin pää saa minun puolesta sanoa, mitä lystää ;) Nyt jatkamaan henkilökohtaista rasvojen vallankumousta - kyllä muuten näyttää surullisesta tuo hiilujen määrä… …


lauantai 28. kesäkuuta 2014

Tämä hamsteri on mitattu, punnittu ja köykäiseksi havaittu.


No niin, nyt on palauduttu jo jonkin verran tästä rankasta kotimaan reissailusta ( ;) ) ja pystyy jo vähän jäsentelemään sitä kaikkea, mitä eilen pääsi itsestään jälleen oppimaan. 
Eli suuntasin aamusesta Tampereelle ja optimal performancen tiloihin tapaamaan Sanna Elorantaa. Jostain ihme syystä minua jännitti aivan hervottomasti. Edellinen yö oli mennyt majapaikan petissä kierimiseksi ja eri huoneista kantavien, joidenkin herttaisen levollisesta unesta kertovien, kuorsausten kuuntelussa. Aamulla makasin juoksijan asennossa lähtövalmiina ponkaisemaan eväsnyssykoiden kanssa liikkeelle heti, kun vain kello suvaitsisi "herättää". 


No mutta turhaan tämä panikointi, kuinka ollakaan. Sanna oli aivan ihanan lämminhenkinen ja sympaattinen ihminen heti ensi hetkestä alkaen. Kuinka voi jollekin uudelle henkilölle voida saman tien ammentaa koko likaisen ja hävettävän menneisyytensä kaikkine yksityiskohtineen ja oikein nimeltä esitellä tämän hetken peikot ja mietteet, mitä aikuisella ihmisellä kehtaa mukana olla. 

Ja tunsin, että minua ymmärrettiin! Käsittämätöntä, joku tajusi, mitkä asiat voivat olla ja ovat minulle vaikeita ja kunnon vuoria selättää. Mutta kuinka sain tunteen, että niiden kanssa ei ole hätää ja että minulla on jo olemassa kaikki eväät niiden voittamiseen, kunhan ne vain valjastetaan käyttöön. Että tässä ollaan hyvässä liikkeessä ja matkalla, mutta perille ei ole mitään hoppua - saati edes saavuttaa mitään määränpäätä. Tylsähän se tässä olisi valmiiksi tulla :)


Niin, no tehtiinhän siinä myös jotain, eikä vain tyhjennetty nessupakettia ja pyyyhitty maskaroita poskilta, vaan Sanna teki minulle biosignature - menetelmään perustuvan 12 pisteen rasvapihtimittauksen, jolla selvitettiin kehoni hormonitasapainoa (menetelmästä voitte lukea lisää edellisestä postauksestani tai optimalperformancen sivuilta). No juuh, voitte just kuvitella, että minun kohdallani ei paljoa tarvinnut pihtien jenkoja venytellä; järkyttävä pulkannaru. Tuloksista nostettiin esille top kolmonen, mihin rasva kehossani kertyy. Niistä voi päätellä, mikä on hormonieni tilanne ja miten niiden mukaan kannattaa suunnitella ruokavaliota, treeniä ja tasapainoa elämäntapaihin.
Ja tosiaan fressi oli näppärästi kaksi kerrosta alempana :)

Pyysimpäs sitten veikkailemaan minun kärki kolmikkoa. Itse olisin mennyt aika lailla metsään. Ykkösenä tuli takareisi, mikä on kuulemma liki kaikilla naisilla, eli takareisi kerää naishormonista johtuen herkimmin rasvaa itseensä. Eli minun valtaisat kinkkunarut valtasivat ykköspäikan. 
Kakkoseksi kiri navan ympärys, mikä kuulemma myös kuuluu kärkikahinoihin. Vatsassa sijaitsee rasvasolut, mitkä reagoivat herkästi kortisolin jylläykseen, eli siinähän ne minun "stressiröllykät" ovat. 
No mutta se ykkönen, nyt vielä kerkeät miettiä…. …. … ja paljastusa. POSKET :D!!!!!! Perhanan hamsteri, pos-ket!! Minä bulkkaan ja bulkkaan ja sitten kaikki kertyy POSKIIN!! Ja onhan tuo totta, että posket ja leukaperä ovat aina olleet minulle yksi alue kehossa, mistä en ole pitänyt ja mitkä muinoin saivat minut mielestäni näyttämään läskiltä. Tavallaan se on ihan hyvä, sillä pysyn kasvoiltani (ja pysyinkin sairastamisenikin aikana) suhteellisen terveen näköisenä, vaikka kroppa on kuinka kuiva. 

Mutta olihan tuo nyt silti hivenen nolo tilanne, posket. Just. Kyllä on taas kannattanut vääntää salilla…. ilmeisesti vain jauhanut omiaan ja juorunnut prässiin nojaillen! Tai sitten kehittänyt itselleen lisäravinteiden myötä kunnon purulihakset, siksiköhän tuo ruoka niin tehokkaasti uppoaakin!


Sitten pääsemme tuohon otsikkoon. En edes viitsi kirjoittaa, mikä lukema se on. Oletettavasti älykkyysosamääräni. Että sellaista. Voisin myydä tuon jollekin kisoja kohti kiristelijälle, halvalla lähtis. Nyt tuosta lukemasta on tarkoitus saada ensi hätiin edes kaksi numeroinen ja katsoa sitten, mihin sitä lähtee viilaamaan. Teimme Sannan kanssa tavoitteita ja muutosmietteitä koskien ravinteita ja ruokavaliota. Vähän siinä on joitakin asioita, joita vielä sulattelen, mutta uskon silti, että Sanna osaa hommansa ja minun on nyt kaikki syy heittäytyä hänen neuvojensa varaan. Silti omin voimin, tahdoin ja ehdoin. Ja se tässä juuri onkin parasta. Palailen näihinkin vielä lisää myöhemmin, mutta jo tähän voin sanoa, että tulossa on varmasti ihan hyvää tekeviä ja yllättäviäkin muutoksia. Samoin kuin remonttiin sekä ruoansulatuksessa että tavallisessa elämässäkin. 

Nyt minulla olisi mahdollisuus päästä mukaan Sannan ja opimal performancen fysiikkaohjaukseen, ja ette voi uskoa, kuinka se polttelisi!! Päästä hyvässä hengessä ja tiimissä rakentamaan itseään ja etenemään tässä kaikessa jälleen uudelle alueelle. Ei esteenä ole kuin tämä typerä matka Tampereelle ja sitä myöten tulevat kustannukset. Nytkin olisi ensi perjantaina mahdollisuus päästä osallistumaan tapaamiseen ja saada itselleen suunnitelma, mutta vielä on selätettävä se peikoistani, joka nököttää tallelokeron edessä yrmeän näköisenä (sillekin voisi tehdä pieni pistemittaus hyvää….).

Mutta minä jään hetkeksi arpomaan tätä (sinänsä positiivista) ongelmaa ja rakentelemaan ainakin hetkeksi uutta salisuunnitelmaa. Voi olkaa te tamperelaiset ja muutenkin kauempana susirajoista elävät onnellisia mahdollisuuksistanne ---ja kertokaa minulle samalla, minkä veneen alle tohtisi Tammerkosken kupeessa yöksi ryömiä ;) ?

Tähän loppuun vielä:
Tästä viimein koittaneesta, uudesta askeleestani on kiittäminen yhtä henkilöä. En itseasiassa edes juuri tunne häntä. Hän ei ole ystäväni, enkä häntä ekä ihmisvilinässä tunnistaisi. Emme ole sukua, eikä hänellä olisi mitään velvoitteita auttaa minua minkään asian vuoksi. Tiedän hänestä sen verran, mitä hän antaa muiden itsestään tietää, palasia, ajatuksia, arkea, kokemuksia.
Hänestä voisi vetää johtopäätöksiä vain yksittäisten lausahdusten, irtonaisten ajatusten tai kuvien perusteella. Monet saattavat pitää häntä pinnallisena, kovana, tai omaan asiaansa hurahtaneena. Hän kohtaa varmasti lokaa ja kysymyksiä tai väittämiä, ehkä jopa hänen motiivinsa itseään paremmin tietävien teesejä. Hän on tehnyt isoja ratkaisuja elämässään ja vaikuttanut alkavansa osata kysyä itseltään, mitä hän haluaa. Hän on kertonut ja antanut ymmärtää käyneensä  läpi raskaita hetkiä ja aikoja, sekä vastoinkäymisiä ja pahaa oloa.

Niistä murusista ja siitä, miten hän kuitenkin antoi minulle aikaansa ja vaivaansa, voin silti päätellä, että varsin hienosta ihmisestä puhun. Ihmisestä, joka on sympaattinen, tahtoo auttaa ja on löytänyt tasapainon elämäänsä. Ihanasta, kauniista nuoresta naisesta, joka tuntuu olevan sinut itsensä kanssa ja siten tarpeeksi vahva myös olemaan oma itsensä, puolustamaan näkökulmiansa ja seisomaan valintojensa ja tekemistensä takana.


Eli Sinulle, kiitos. <3 Ja HALLELUJAH ;)



perjantai 27. kesäkuuta 2014

Kyllä lähtee nääs :)

 Huoh, Tampere - taas varkain sydämeni vei….. Oi että kun tekee hyvää päästä vaihtamaan maisemia ja tekemään jotain ihan erilaista omasta arjestaan. Tänään oli siis mainitsemaani, pitkään suunniteltua reissua optimal performancen hormonitestiin. Nyt ollaan siirtymässä takaisin Jyväskylään päin ja sekä ajatus ja mieli ovat kaikesta aivan kanttuvei!
Mutta paljon on kerrottavaa, mietittävää ja päätettävää pienelle  päälle, nyt ei ole toivoakaan saada mistään niistä kiinni.
Sen verran voin sanoa, että tiedän nyt kropastani rasvahirmut top kolmosen: TAHDOTTEKOS VEIKATA ;) ? Tästä voisin pistää jonkin kisan pystyyn, sillä kolmen täyden oikean suoran veikannut voisi saada kyllä jo vähän maallista kunniaa osakseen ;) 

Mutta tästä päivästä silti jo pienenä kollaasina, mitä tuli touhuttua:
Tässä näyttöä siitä, kuinka valloitetaan majapaikan keittiö oikeaoppisesti. Guten morgen.

Tampereen Fressillä reenailemassa jalkoja pumppiin - oli niin hauskaa, että aikaa irtosi vain yhteen selfieen ;)

Näin näkee maalaistyttö, kuinka pukkarissa voi olla tilaa! Jei!


Maalaistytölle lisää ihmeteltävää: hissi. Heti kuva.

Ei oo tyttö sen näköinen, että ois raxista tulossa. Siis tulossa. Muona meni jo. Kyllä muuten maistu ;)

Nauttikaa tamperelaiset kaupungistanne....

... se on todella kaunis :)

Nyt täytyy saada katse tiehen, muuten neiti puklaa (tulen merisairaaksi, jos teekuppi läiskyy). Minä palaan asiaan, ja top kolmosia tulemaan :)

torstai 26. kesäkuuta 2014

Jyväskylän valloittaja.


Oi, kun taas suuri maailma avartaa ja piristää! Eli tervehdystä jälleen täältä keskisen Suomen suunnalta, Jyväskylästä, missä on ihan sama kolea kesä, mutta silti aivan eri olosuhteilla. Vihmova tuuli ei riekottele pitkin katuja ja mittarin plus kymmenen ja hilut on rehellisesti sitä, eikä pohjatuulen vaikutuksesta lähellä nollaa. Täällä voi kävellessä tulla oikeasti lämmin, eikä tarvitse kerrospukeutumista lähtiessään täydentämään lähisokokselta muonavarantoja. Passaa.
Lakana aamukävelyllä.

Aamulla harju ja pieni käpöttely herätti ihan sopivasti uuteen päivään. Majapaikkamme on juuri rinteen vieressä, joten unipöpperöä pääsee karistamaan heti saman tien. Ihan muutaman juoksuaskeleen otin, mutta puhutaan vain parista minuutista, eikä ajatustakaan portaisiin päin. Vajaa puolen tunnin ulkoilu vei askeleet samalla sopivasti keskustaan kurkkaamaan kirpparin ensipuraisun, ennen aamupuuroilua ja kuntomaailmaan sinkausta.


Jyväskylän Ahjonkadun Kuntomaailmasta on jo kerennyt muodostua toinen perussali itselle, vaikka siellä vain parin kuukauden välein käykin. Tutut kuviot odottavat sielläkin ja jopa viime Jyväskylän postauksessa mainitsemat kasvotkin - aina "hytösestä" lähtien.


Tänään oli nelijakoisen testitreenikierron viimein päivä, eli kuuluisa ROO päivä. Rintaa, olkapäitä ja ojentajaa. Jälleen mentiin vain muutaman perusliikkeen parissa, eli
1) penkki 3 x 6-8
2) vinopenkki kp 3 x 6-8
3) ristikk.talja alaviistosta 3 x 10
4) pystypunnerrus kp 3 x 8
5) viparit sivulle talja 3 x 8
6) dippikone 3 x 8
7) oj. punn. talja naru 3X10


Tuossakin jo turhan paljon tavaraa, mutta kuten kirjoitin, testikiekkaa mennään. Ja jälleen sai keskittyä ihan tosissaan ja tehdä nostoja, että todelliset työsarjat tulevat vastaan.

Entä jos oikein tahtoo??!!

Muuten tuli kimpoiltua kaupasta toiseen ja tehtyä ensi puraisua alemyynteihin. Paras ostovietti oli silti vähän hakusessa, kun mielessä pyöri jo juonet huomiselle. Eli reissun päätarkoitus on käydä huomenna Tampereella moikkaamassa Sanna Elorantaa ja hänen biosignaturelaitteistoaan ---> viimein alan saada asioita aikaiseksi! Olen kaavaillut tätä testiä itselleni siitä lähtien, kun sain ensimmäisen kerran hyppysiini Kaisa Jaakkolan ˋHormoonidieettiˋ kirjan, ja nyt viimein olen siihen menossa.
Eli seuraavanlaista olisi luvassa, teksti otettu optimalperformancen sivuilta:
BioSignature-menetelmä
Rasvan sijoittuminen kehossa kertoo hormonitasapainosta pitkällä aikavälillä. BioSignaturen avulla voidaan arvioida rasvan jakautumista ja siten havaita, miten nykyiset ruokailutottumuksesi ja elämäntapasi vaikuttavat hormonitasapainoosi.
Rasvan kertyminen voimakkaasti tietylle alueelle voi heijastaa tietyn tai useamman hormonin epätasapainoa.
Hormonit säätelevät mm. vanhenemisen nopeutta, aineenvaihduntaa, unta, kehon lämpötilaa, energiatasoa, motivaatiota ja libidoa. Lukiessasi tätä tekstiä uusia hormoneja syntyy ja käytettyjä hormoneja poistetaan. Sinä voit itse vaikuttaa siihen, kuinka hormonit elimistössäsi toimivat. BioSignaturen avulla opit miten se tehdään.
Hormonitasapainoon vaikuttavat muun muassa:
- Ravinto ja ruoansulatus: valitsemasi ruoka-aineet, ruokailujen säännöllisyys, ravinteiden imeytyminen
- Liikunta: valitsemasi liikuntalajit ja niiden intensiivisyys, levon määrä
- Uni
- Stressi: fysiologinen (esim. univaje, ruokayliherkkyydet ja -allergiat) ja psyykkinen (esim. työ- ja parisuhdestressi)
- Mielentila (mitä ajatuksia toistat päivittäin ja missä tunnetiloissa olet)
- Vatsan hyvinvointi: vatsan toiminnan säännöllisyys, ruoan pilkkoutuminen, suolistobakteerien tasapaino
- Ympäristö (esim. kaupungissa / maalla)
- Perimä
BioSignature-valmennuksessa opit havaitsemaan, mitkä tekijät vaikuttavat oman vartalosi tilaan juuri nyt ja mitä noille asioille kannattaisi tehdä.
Kun hormonitoiminta tasapainottuu, voit odottaa esimerkiksi seuraavanlaisia tuloksia:
- Parempi jaksaminen ja energiataso arjessa
- Terveydentilan ja vastustuskyvyn parantuminen
- Tehokkaampi rasvanpoltto (rasva palaa tyypillisesti niiltä alueilta joihin se on hormoniepätasapainon vuoksi kertynyt, esimerkiksi insuliiniongelma ja jenkkakahvat => kun insuliini tasapainottuu, selkein rasvanpoltto tapahtuu tältä alueelta)
- Virkeämpi libido
- Tehokkaampi aineenvaihdunta
- Korkeampi urheilun suorituskyky ja voimataso
Miten analyysi tehdään?
BioSignature-analyysi tehdään 12 pisteen ihopoimumittauksena ammattilaiskäyttöön soveltuvilla rasvaprosentin mittauspihdeillä. BioSignatureen kuuluu myös laaja taustatietojen kartoitus. Tämän jälkeen BioSignature-valmentaja analysoi tuloksia yhdistämällä saamaansa tietoa elämäntavoistasi, hyvinvointisi tilasta ja BioSignature-ohjelmiston antamista mittaustuloksista. Saat tietoa kehosi hormonaalisesta tilasta ja suosituksia elämäntapamuutosten tekemiseen. Lue tarkemmin ensimmäisen valmennuksen kulusta.
BioSignature-analyysissä tärkeää ei ole rasvan absoluuttinen määrä kehon eri osissa – eli onko ihminen lihava vai laiha. Myös silmämääräisesti hoikilla ihmisillä BioSignature heijastaa rasvan suhteellisen kertymisen perusteella elimistön hormonaalista tilaa. Jos rasva tuntuu kertyvän joka puolelle vartaloa, kertoo myös tämä omaa tarinaansa kehon sisäisistä tapahtumista.
BioSignaturen etuna on, että sen avulla sopiva ruokavalio, elämäntavat ja liikuntasuunnitelma voidaan laatia tehokkaasti juuri sinulle sopivaksi.


Tiukkaa raportointia siis luvassa viikon loppuun mennessä, mutta jo nyt laittakaahan peukkuja koilliseen!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Back to basics ja reissuun :)

Back to basics eli paluu perusprinsiippien äärelle!
Kuten kirjoitin, tein treeniriintamalla vähän isompia muutoksia. Tuntui siltä, että oma ohjelma ja harjoittelu vaati jotain laajempaa vaihtelua ja keho täysin uutta ärsykettä. Olen käytännössä koko treeniuran ajan käyttänyt liki pääasiassa todella monipuolista, laajaa volyymiä ohjelmissani. Paljon eristäviä liikkeitä, huikeita määriä sarjoja ja toistoja lihasryhmille ja vielä eri erikoistekniikoita päällekkäin ja poikittain.


Nyt ajattelin ottaa hetkeksi ohjat omiin käsiin ja katsoa ihan vain viikon parin ajan, miltä tuntuu. Nyt siis omatekemäni ohjelma on jo varsin siisti nelijakoinen, jossa jokaista lihasryhmää kuritetaan huomattavasti vähemmillä työsarjoilla, mutta (toivottavasti) laadukkaammalla ja tehokkaammalla jäljellä. Tein itselleni erittäin perusjaon, eli:

1) takareisi, pohkeet (syvät vatsat)
2) rinta, olka, ojentaja (työntäviä)
3) etureisi, hauis
4) selkä, takaolka, vatsat (vetäviä).

Liikkeet perusosastoa, esim. ensimmäiseen treeniin 

takareisikoukistus 3 x 8
Prässii leveä 2 x 6-8
Takareidet roikkuen 3 x 8
takapotku talja/kone 3 x 10
pohkeet istuen 3 x 8
pohkeet seisten 3 x 10

Useammassakin bodaajan perusohjeissa, ja yhtälailla  myös eri ryhmien arttikkeleissa (mm. poliguin --> tutustukaa!) korostetaan sitä, että treeni ei saisi kestää mielellään yli 45 minuuttia. Jos venyy yli (ja on vielä voimia), se kertoo yleensä vain surullista kieltä omasta jäljestä. Yli tunnin mittaisiiksi venähtävät treenit saavat kehon myös tuottamaan erittäin pahasti lihasta ja tuloksia nakertavaa kortisolia , mikä on heti nolllaamassa kaikkea ylimääräistä aikaasi punttien parissa. Juuri tästä syystä kehoitetaan esim. ottamaan mahdollinen aerobinen harjoittelu eri aikaa, jotta niiden yhteiskesto ei venyisi.



Vanhan kansan vetkuttaja sai lämmittelyillä ja tehokkailla sarjoilla aikaa kulumaan silti liki saman ajan, kuin edellisen ohjelman valtavien toistojen ja työmäärien tekemiseen (silti tuohon aikakommenttiini täytyy itseä puolustella vielä sen verran, että en tosiaan saa tehoja vielä samalla tavalla, kuiin ammatikseen treenaavat tai muuten jo tähän systeemiin harjaantuneet, eli paljon oli myös tällä turistilla sitä matkakohdenähtävyys -aikaa mukana ;) )Ja tämä väsytti puolestaan aivan toisella tavalla, kun jokainen sarja ja toisto olivat "merkittävämpiä". Paljon paljon on vielä työtä siihen, että saisin lyhyissä sarjoissa otettua itsestä kaikkia tehoja irti, mutta jo nyt tuntuu, että lihas on vähän hämmentynyt pitkien, polttavien sarjojen poissaolosta. Mutta nyt on mielenkiintoa tähän tyyliin!


Ja kuten sanoin, nyt ollaan tuumailu ja mietintälinjalla, sillä tällä hetkellä reissulasse istuu matkalla kohti Jyväskylää :) No, ei ihan se Istanbul, mutta melkein. Alereissuun piti päästä, mutta sen lisäksi on salamyhkäistä keikkaa Tampereelle liittyen juuri kasvuun, kehitykseen ja fyysiseen-henkiseen hyvinvointiin. Mieli alkaa olla kanssani samalla linjalla siitä, mihin asiaan nyt haluan elämässäni panostaa. Eli alennusmyyntien lisäksi muutama ropoonen lisää oman navan hellimiseen...
Repair kit - vol 1.


Huomenissa lisää :)

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Positiivista painetta ja herkkulöytö (kivikaudelta?)!

Kuvitelmaa tai ei, mutta kreatiinin takaisin ottaminen treenin aikaiseen ja - jälkeiseen juomaan on alkanut tuoda mukavaa painetta lihaksiin takaisin. Vai onko kyse sitten siitä, että nyt kaksi päivää kunnon tehoilla treenanneena alkaa keho ja lihakset tuntua heti erilaiselta. Toinen päivä vähän erilaista treenisysteemiä takana, ja ihan hyvältä tuntuu. Nyt siis laskin volyymia ja keskityn enemmän kunnon lämmittelyjen kautta rakentamaan kehoa valmiiksi kunkin lihasryhmän pääliikkeeseen. Eli teen siinä 3 - 6 korotusta ennen kahta varsinaista työsarjaa, jotka ainoastaan menevät failureen asti. Nivelet ja lihakset ovat ainakin nyt tuntuneet kiittelevän tätä systeemiä, kunhan muistaa pitää lämmittelyt tosiaan vain lämmittelyinä. Alkuun teen myös kevyttä, lyhytkestoista venytystä lihakselle,  mutta työsarjojen välillä en vastavetoa tee. 
Katsotaan nyt viikko, miltä tämä systeemi tuntuu.

Todellinen valaistuminen pukkarissa - koko tyttöä näy missään!

Mutta tämä on siis täydellisesti pyörän keksimistä uudelleen. Itse vaan koitan nyt ensimmäistä kertaa ihan täysin perusbodausmeininkiä. Laatua sarjoihin, lyhyitä työsarjoja, lämmittelyt kuntoon ja vain muutama liike per lihasryhmä. Aivan uutta minulle ja vaatii täysin uudenlaista keskittymistä ja motivoitumista.

Tästä vielä lisää -- -- ja paljon, sen verran hyvältä tuntuu!

Auttaisko entsyymit tähän naamaankin?

Ruokavaliossani on pitkään kummitellut yhtenä iltaruoan rasvavaihtoehtona lesitiini. Olen jotenkin ihmisten kuvista päätellyt, että lesitiini on vain ja ainoastaan epämääräisen näköistä, mautonta raetta, joka vain roksuisi suussa ja tarttuisi hampaiden väliin. En ymmärtänyt, miksi sitä vielä suositeltiin lisäämään esimerkiksi rahkan joukkoon, miten joku voi haluta kovia rasvakökkäresattumia omaan herkkuunsa.



Käydessäni punnitse ja säästä kaupassa silmiini osui yllättäen lesitiinijauhe. Aloin tutkia pakettia tarkemmin ja löysin lupaavasti termin emulgointi. Niin hetkinen, tätä saa siis jauheena, eikä vain supermarkettien hyllyistä koipallopusseina, ja että se voisi tehdä jopa terääkin rahkalle ja raakasuklaalle? Emulgointihan on sitä, että eri seosten vesi ja rasvapitoiset aineet sekoittuvat paremmin toisiinsa. Kaikissa suklaissa käytetään lesitiiniä tuomaan silkkisen pehmeää tekstuuria. Että  mitä mitä? Voisinko emulgoida omaa iltarahkaani? Eli onko mielestäni jo liki täydellistä annosta mahdollista muuttaa hipomaan jotain yliluonnollista :) ?


Niin, siis tokihan motivaattorina ei toimi yksistään erään järjetön halu kaikkeen herkulliseen sekä muutenkin uutuuksiin keittiö- ja superfood-viidakossa (no uutuus ja uutuus, eli keille on ja keille ei ;) )). Olihan lesitiini ruokavaliossani myös sen muiden positiivisten vaikutusten vuoksi. Lesitiini sisältää runsaasti fosfolipidejä, jotka koliineina ovat ihmiselle välttämätön ravintoaine ja esiaste välittäjäaineiden muodostumisessa. Se on apuna rasva-aineenvaihdunnassa etenkin urheilijoilla. Lisäksi lesitiinii sisältää solukalvojen muodostumiseen tärkeitä aineita ja sen sanotaan myös olevan yksi aivojen tärkein rasva-apuri ja auttaa siten esim. muistia.

Vaikutuksia:
  • Auttaa kolesterolin alentamisessa
  • Toimii muistin parantajana sekä tehostaa oppimis- ja keskittymiskykyä
  • Vahvistaa hermostoa sekä parantaa lihastoimintaa
  • Suojelee maksaa
  • Säätelee rasvojen kulkua elimistössä, apu painonpudotuksessa
  • Hidastaa mahdollisesti vanhenemisprosessia (koliini, inositoli ja seriini)
  • Edistää rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä
  • Parantaa lihaserottuvuutta ja on mahdollisesti yhteydessä treenin aikaiseen rasvanpolttoon

Ihan tarpeeksi hehkutusta siihen, että 400 gramman pussi lähti mukaan ja saman tien iltarahkatestiin. Jauheet muiden joukkoon, hupsista ehkä vähän enemmän kuin mitä valkku määrää (sattuuhan tuota….), odottelu jääkaapissa, viimeistely pakastimessa (niin, kaikkihan pitävät rahkakuppiaan hetken pakastimessa ennen syömistä…?) ja ----

OMG:

So silky,

So smooth.

Kiitos, olipas kiva, ettei herkkutuunaus lopu tästä maailmasta.

(tilailkaa tätä vaikkapa aminopörssiltä ja heittäkää vielä alekoodia perään blogi10)

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Joulutontun uusi aikakausi.




Heissan! Toivottavasti kaikilla oli juuri sellainen juhannus kuin toivoittekin, ja pystyitte nauttia tänään uuden viikon alusta yhtä paljon kuin minäkin. Yllä kuvassa eräs juhannukseni high light - kattokaas, mikä löytyi roikkumasta olkkarin kattokruunusta :D Joulutonttu!!

Kieltämättä sitä sinkosi aamulla varsin pirteänä ylös odottaen, että pääsee taas kunnolla pöhisemään ja testaamaan toivottavasti palautuneella ja leponsa viettäneellä keholla uutta ohjelmaa.

Jo aamupalalla oli intoa ja iloa kuin kuuluisina työviikkojen lauantaissa konsanaan. Puuro ei ole ikinä maistunut yhtä hyvälle ja loppunut yhtä totaalisesti kesken! Ihanana liikkeellelähtölahjana odotti vielä DHL:n poikien paketti maailmalta - Kaliumit ja kunnon kalanmaksaöljyt saapuivat! Eikä tarvitse näissä kesäolosuhteissa murehtia sitäkään, että öljyt ovat joutuneet olla aamua auringonpaisteessa portaalla, sillä ei nuo lukemat vieläkään liikoja helli…

Puddessakin oli jotenkin juhlavampi maku (arvaattekos, mikä makublendi tällä kertaa?)

Olihan tuo mukavaa päästä toimintavalmiiden lihasten kanssa taas tekemään hommia. Tosin kyllä huomasi, että parhaat paineet olivat vielä tiessään. Pidin viime viikon myös taukoa kreatiinista, ja se tuntui yhä eräänlaisena tyhjyytenä lihaksissa. Tauko siitäkin oli muuten mielenkiintoinen testi, sillä ainakin oma silmä alkoi huomata eroa myös peilissä loppu viikosta. Ei enää niin tehnyt mieli pullistella niitä vähiäkään hauiksia, kun treenin ja kreatiinin mukanaan tuoma muhkeus olivat poissa. Eli täyteen taas nämäkin pallerot ja äkkiä, kiitos!

Huomenna tarkemmin systeemistä, millä lähden nyt liikkeelle - aika lailla omin voimin ja viisauksin, sas nähdä :)

Noitatohtori pääsi siis lisäämään pilleriarsenaaliaan nyt muutamilla lisillä. Niidenkin ottamiseen on tullut aivan uusi vire, kun voi olettaa edes vatsahappojen hoitavan nyt osuuttaan. Eli ravintoaineiden pilkkoutuminen olisi turvattua jo edes sinne asti. Kirjoittelen joku päivä, mitä kaikkea nappulaa suuhuni menee tällä hetkellä, ihan mielenkiintoista avata itsellekin.

Sitten alennusmyyntien ensi puraisuun! Jopa Kokkolassa oli paljon väkeä liikkeellä, mikä oli ehdottoman piristävää kaupungin kuolettaneen juhannuksen jälkeen. Vielä säästelen suurempia ostoksia, sitä kun tarvitsisi yhtä sun toista niin kotiin kuin omaksi iloksi (ja riesaksi - onko tylsempää ostettavaa, kuin vaikka kuorihousut? Boring…). Mieli polttelisi lähteä pöllyttämään alemyyntejä jonnekin isompiinkin kuvioihin, eli voi olla, että Jyväskylä (naurakaa vaan, nyt puhutaan isoista kuvioista ;) ) tai vaikka ihan Helsinki voisi kutsua. Itse asiassa on tullut silmäiltyä äkkilähtöjäkin ja Istanbulin nimi on vilahdellut vähän väliä silmissä. 14 miljoonaa ruokittavaa, eiköhän niistä jotku harrasta pukeutumista ja käy silloin tällöin treenaamassa jossain basaarin reunalla olevassa telttasalissa…?
taloudessamme lievää painostusta reissuun...
Saa nähdä, mitä lomalainen keksii. Jos mansikat malttaisivat odottaa hetken kypsymistään, niin "ehtisi" sitä ennen säätää kaikkea muuta ja kohdata myös tiettyjä uusia kuvioita, - - - stay tuned :)

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Hivenen vähemmän nakuna...

Juhannus alkaa oll paketoituna itse kullakin. Nakuna niityllä pyörimiset jäivät ainakin näillä leveysasteilla tällä erää suorittamatta, sillä säästetään lumihangessa kieriskelemisen nautintoa mielummin joululle… ;) Mutta vaikka kelit eivät juuri hellineetkään, niin ei se toisaalta ainakaan omaa juhannusta himmentänyt. Mukavaa, rentoa olemassaoloa ja pääasiassa erittäin positiivista latautumista arkeen. Unta on riittänyt ja liki joka aamu olen vain unissani lätkäissyt herätyskellon kiinni ja jatkanut torkkumista. Toisaalta syy löytyy tuolta maapallon toiselta puolelta ja brasseista tarkalleen, missä he tahtovat valehtelematta pelata pelinsä siihen aikaan, että pohjolassa alkaa kehkeytyä lupaavaa vampyyrikansaa…. iltapeleissä on kuitenkin tunnelmansa, enkä tahtoisikaan, että kesäpäivinä televisio pauhaisi keskellä päivää sisällä ja salekaihtimet olisivat tiukasti aamusta iltaa kiinni (terveiset vaan velipojalle teinivuosilta…).


Tänään käytiin kasaamassa äidin uuteen kotiin VIIMEIN saapuneet huonekalut. Pientä ärräpäätä pääsi kieltämättä ilmoille, sillä olimme vartavasten kerrankin vähän hemmotelleet äitiä ja tilanneet hänelle tuotteet kotiin kuljetettuina ja KASATTUINA. Ei siinä, etteikö siihen vanhana opiskeluvuosien melamiinikalusteiden kanssa eläneenä olisi pystynyt, mutta tympäisi se kieltämättä hieman, kun puhe oli siitä, että sohvankin päälle saisi lavalla vaikka istahtaa, kun riuskat miehet kantavat sen perille.


Oli se silti mukavaa yhdessäoloa ja pulputusta. Samalla pääsi suunnittelemaan, mitä vielä tarvitaan ja pähkäilemään värikarttoja. Alennusmyynnit pärähtävät juuri sopivasti käyntiin, eli mattomyyjät ja purnukoiden valajat pitäkööt varansa!

Mutta HUOMENNA HUOMENNA HUOMENNA silti! Ihana arkielo taas koittaa ja saa aloittaa jälleen salitreenit täydellä teholla! Kuinka ollakaan mielessä kiemurtelee jo nyt epäilys siitä, miten sitä taas saakaan väännettyä itsestään kaikki irti, kun ei tarvitsekaan alkaa jarrutella ensimmäisen epämukavuusalueen lähestyessä. Mutta itseni tuntien uskon, että aika turha on ainakin se pelko.
Tauko antoi kuitenkin taas aivan uutta arvostusta jokaiselle treenille, jo nyt mietin huvittuneena, kuinka pidin vaikka rinta-olkapäivää lupuiluna. Hyvänen aika! Nyt kun pääsee tekemään kunnolla yhtäkin pientä llihasryhmää, voi kokea olevansa taas sorvin äärellä, eikä valtavat ruokamäärät, mitä suuhun lappaa, jää aivan tuumaileen, että minne sitä pitäisi mennä ("no jäädäänpä sitten tähän. Tai tuonne takamuksenu alle, miten nyt vihtii valua").

Juhannuspuurot ala keskisenmylly.

Kaiken kruunaa uusi 6-jakoinen ohjelma, minkä pistän huomenna käytiin. Eli sinä, joka paikallisella olet päättänyt varata koko aamupäivän vapaan kyykyn paikkaa, varaudu tiukkaan katsepommitukseen tai siihen, että joku nojailee vieressä pystypuuhun ja hörppii vesipullosta - - -koko settiesi ajan :)
Jos vielä maanantaitani hemmotellaan sillä, että oven  pielessä odottaa lähetys DHL.ltä, missä saapuvat entsyymini, kaliumini ja kunnon tykki kalanmaksaöljyni, niin voiko kesäistä alennusmyyntiviikkoa enää paremmin aloittaa :)

Tässähän odottaa perusmaanantaita kuin lapsi joulua!!!

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Asennetta tähänkin juhlaan!

Juhannuspäivä kotosalla - asennetta! Sitä kyllä tähän tarvitaan, mutta onneksi sitä löytyykin (kuten myös rahkaa kaapista ;) ). Säästin yhden jumppailun vielä tälle päivälle, ja salilla saikin varsin rauhassa puuhastella (missähän kaikki olivat....;)? )
Sormikkaat, kaulahuivi ja kuulokkeet korvaläppinä - asennetta myös juhannuspukeutumisessa!

Asenne ratkaisee monessakin asiassa, näin se on tullut näkemään tilanteessa, jos toisessakin. Olin koko viime viikon kärtyinen ja kuin tulisilla hiilillä siitä, että joudun keventelemään tämän viikon. Olin varma siitä, että minua alkaisi ahdistaa ja kohtaisin yhden ison pelkoni, eli rehellisen väsymyksen. Heti iskisi päivä, että ei jaksa tehdä sitä vähääkään salilla ja sama laiskuus jatkuisi kotiin ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Että lamaantuisin paikalleni, enkä pääsisi siitä enää liikkeelle. Siinä sitten ihmetellessäni joutuisin kohtaamaan ahdistuksen tekemättömyydestä, mitä taas en kestäisi ja haluaisi kohdata.



Tässä lähtöasenteeni. Täysin ajattelematta ajatukseni laittoivat tämän moodin päälle, koska olen tottunut siihen. Näinhän minä olen ajatellut viimeiset vuodet, näinhän se asia on siis nytkin. Vai onko? Kuinka ollakaan, huomasin onneksi jo pian kysyä itseltäni tätä. Eli mitemkä nyt onkaan? Enkö muka oikeasti jo nyt kykene tekemään asioita pienemmällä teholla ja silti pysymään onnellisena ja vireänä? Tai jos välillä väsyttää, niin miksi en pienen lepäämisen jälkeen voisi olla eheytynyt ja ihan yhtä valmiina (ellen jopa valmiinpana!) tekemään taas jotain? Kuinka ollakaan, kun vaihdoin ajattelumallin ja asenteen vanhoja kompastuksia kohtaan, on tämä viikko mennyt pois tiehensä. Olen saanut levättyä, silti tehtyä asiat, mitkä täytyy ja mitkä tahdonkin, pysyttyä kiinni tietyssä arjen rytmissä - ja nauttinut elämästä ihan samalla tavalla, kuin mitä normaalillakin viikolla.

Asenteella (ja silmiä siristäen) siinä on vähän lohkoa edessä :)
Samaa asenteen ja ajatusmallien tarkastelua olen soveltanut jo itseasiassa pidempään moneen muuhunkin osa-alueeseen elämässä. Usein ne ovat hankalia paikkoja, joihin on voinut luoda tietyt mallit, miten ajatella ja käyttäytyä, eikä niiden tiedostaminen ole aina helppoa. Mutta pala kerrallaan olen omassa arjessa, kun olen huomannut kiireen, ärsytyksen tai muun näkymättömän pakon tai "näin se on aina ollut ja näin on oltava" - ajatuksen tullessa esille miettinyt, onko se todella näin. Tai tekeekö tästä asiasta kynsin hampain kiinni pitäminen minut onnellisemmaksi? Tai tarvitseeko tästä pitää kiinni?

Kehoni remontti tuntuu siis ulottuvan yhtälailla myös minun itseni sisälle. Ja näinhän tuo on, että terve sielu terveessä ruumiissä. Yksi näitä kliseisiä sanontoja, joiden on sinäänsä todennut pitävän paikkansa ja olevan ihan täyttä asiaa, mutta joita ei silti tule juuri miettineeksi. Viimeiset sairastamisvuodet voin todella huonosti niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Molemmat osa-alueet olivat retuperällä ja nakersivat toisiaan. Tämän hetken vatsahappotasojani saan varmasti "syyttää" aikaa, jolloin en pitänyt itsestäni huolta ja keho lykkäsi stressihormonia 24/7, jotta raakile pysyisi liikkeellä. Kaikki pienikin hippu ravintoa meni perusasioiden pyörittämiseen, joten hyvästi hyvinvoiva; saati kaunis, keho siihen asti, kuin niiden sisällä asustava sielu päättää havahtua tilanteeseensa.



Kroppa on yllättävän hyvä pärjäämään, ja otan tämän kaiken nyt vain positiivisena, että pääsen seuraamaan, kuinka sitä saa pala palata koottua parempaan kuntoon! Ja olen nyt viimeisen vuoden aikana saanut ilon huomata, että oman tasapainon ja hyvän olon lisääntyminen on tuonut täysin samoja asioiita myös kehooni. Eli käsi kädessä mennään, kuin juhannustansseihin konsanaan!