sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Adventin kunniaksi jengi kasassa.

Niin että jouluako tässä pitäisi alkaa tekemään? Ainakin kalenteri näyttäisi siltä, että se herjaisi tänään olevan ensimmäisen adventin aika. Se tarkoittaa kotona hivenen ekstrahommaa, sillä adventtina on ollut tapana vaihtaa verhot ja virittää vanhat ja kuluneet kyntteliköt esille. Pihalla olisi nättiä olla joitain valoja, mutta jospa naapurusto pitäisi yllä tänäkin vuonna ulkotienoon kaunistamisesta.
Kanelin jengi on koossa taas. Oli niin kiire möötningiin, ettei kerennyt edes kynttilää sytyttää.


JiiPeelle eli joulupukille tulikin jo kirjoitettua hyvissä ajoin marraskuun puolella, eli oma kuusenalunen on hoideltu. Sen sijaan se, mitä sinne itse laitan paketteihin, on vielä hivenen vaiheessa. Blogit ovat tähän aikaan täynnä vinkkejä ja linkkejä, mistä tilata mitäkin. Eilinen black friday tyhjensi omaa kukkaroa sen verran napakasti, että ellei veronpalautuksia olisi joulukuun alussa luvassa, saisivat läheiseni saaneet tyytyä iherbin pahvilaatikoihin!





Eilen lauantaina oli jalkojen ja tankkauksen päivä. Tauon jälkeen en vielä rysäyttänyt täysiä treenipainoja rautoihin, mutta eilen sai jo smith-kyykyssä laittaa vanhat romut niskaan. Yhäkään en ole mitään ainoastaan mitään voimaa keräämässä, vaan tarkoitus on rakentaa fysiikkaa. Siispä sopivasti progressiota painojen tuijottamisen lisäksi myös intensiteetissä, tekniikassa kuin toistoissa. Itselleni riittää, että jossakin noista tapahtuu viikottain edistystä. Tällä tavalla ei ala ahnetimaan turhaan painoja tai surkuttelemaan, kun korotukset eivät onnistuneetkaan.




Ruokaa on taas erittäin leppoisat määrät ja tälläkin hetkellä voisin olla jo väsäämässä seuraavaa pasta-annosta. Tankkauspäivinä hiilarimääräni melkein tuplautuvat, eli annoskoot olivat varsin kiitollisia. Enkä ala edes miettimään, miten hyvältä pasta maistuisi, jos sen saisi hukuttaa öljyyn ja vuorata lohisiivuilla. Ahneella kun on se kuuluisa loppunsa.... ;)

Hyvää sunnuntaita ja ensimmäistä adventtia!

perjantai 27. marraskuuta 2015

Kehoitus shoppailemaan!

Pikainen muistutus kaikille, että tänään on black friday - päivä kaupoissa ja netissä. Black friday on Yhdysvalloissa kiitospäivän jälkeinen perjantai, joka aloittaa joulusesongin. Tällöin kaupat tarjoavat huikeita alennuksia ja tarjouksia.

Tänään kannattaakin käydä oma lisäravinnearsenaali läpi ja tilata varastot täyteen! Käy ainakin viereisestä bannerista kohmuamassa tavaraa fitnesstukusta. Lisäksi osmopuret haltuun aminopörssistä. Emmekä unohda gazozia, fit4youta ja iherbia.



Itsekään en tuhlaa yhtään enempää aikaa edes tänne teille kirjoittamiseen, vaan jatkan matkaani shoppailemaan!

Muistakaa sopiva itsehillintä ja hyvää viikonloppua ;)

torstai 26. marraskuuta 2015

#Transformationthursday.

Taukoviikon jälkeen yksi vapaapäivä tavallisen treenikierron välissä ei haittaa enää ollenkaan. Tämä torstai onkin töiden puolesta aina vakiovapaa, koska silloin kokoustetaan --- ja pitkään --- ja hartaasti...
Tapana on päivän päälle mennä rullaamaan hetkeksi lihaksia auki, kun sali sattuu olemaan mukavasti kotimatkan varrella. Yleensä en ehdi olla kuin puolisen tuntia, eli aktiivista rullailuaikaa tulee noin vartin verran, mutta kyllä siinäkin saa jo varsin hyvin möyhättyä lihaksia auki. Pakaran triggerpisteiden kohdalla ei hieronta-aikana juuri puhutakaan muutamasta sekunnista pidemmistä ajoista.

Taitaa olla sanomatta selvää, että en paljoa käytä fotoshoppia tai muuta kasvojenkaunistusohjelmaa :)

Treenit jatkuvat huomenna selän ja olkien merkeissä. Viime aikoina on taas ollut vallalla tunne siitä, että mitään kehitystä ei tapahdu. Lihasta ei kerry ja sama rimpula tuijottaa peilistä, sama miten yrittää hakea kuvakulmaa ja suotuisaa valaistusta. Siksipä olikin taas hyvä heittää katsetta menneisyyteen. Tänään on nimittäin jälleen sairastamiseni eräänlainen vuosipäivä. Tästä kirjoitinkin viime vuonna postauksen, miksi juuri tämä päivämäärä on eräänä käännekohtana. On se hurjaa ja myös todella hienoa, että niistä ajoista voi jo alkaa puhua vuosissa. Kaikki se työ ja hidas toipuminen on ollut ehdottomasti kaiken sen arvoista, Tällä hetkellä saan katsoa todellisena voittajana taaksepäin, ja voin rehellisesti todeta, että se aika on paketissa.

Että näin. 2013 ja 2015 syyskuu (eli tullut toivottavasti vielä lisää!)

Siinä meille kaikille vähän transformation thursdayta :)


tiistai 24. marraskuuta 2015

Puuron variaatiot ja JiiPeelle heti alkuun tärkeä tiedotus.

Voisin alkaa vuodattamaan teille mielipidettäni siitä, mitä talvi teki pyöräilijälle ja miltä pian tuntuu mennä jäisillä, vetisillä teillä, kun tuo vesisade pääsee kahden päivän aikana kunnolla tulemaan päälle. Tai sitten kertoilisin siitä, kuinka jo nyt jännittää torstain lääkärin soittoaika, jolloin saan kuulla lisää sukuhormonitilanteestani ja miten mahdollisten hoitojen kanssa tullaan etenemään. Sen sijaan tyynnytän mieltäni rakkaan herkkuni, eli puuron parissa.

Ihan sitäkin ennen JiiPeelle eli joulupukille tiedoksi, mikäli hän ei jaksa lukea koko tekstiä loppuun:
TAHTOO!! Tuo ruotsi-versio on saatava. Muuten ei tule joulua. Fit4youlta.




Puuro kuuluu ehdottomiin herkkuihini joka ikisenä päivänä. Puuroa on menussani niin "nälkäpäivinä", tavispäivänä kuin tankkauksissakin. Tankkauspäivinä suorastaan mässäilen puuroilla ja sen eri variaatioilla.

Jo pelkästään peruspuuro on ihan hyvää. Sopiva tujaus ruususuolaa ja puuro on varsin syötävää. Mutta iskuunsa puuro pääsee silloin, kun sen saa tuunata hetkeen ja kellonaikaan sopivaksi. Hiutalepohja pysyy jotakuinkin samana kaikissa puuroissani. Eli puurooni sekoitan keskisenmyllyn tattarihiutaleista, Konneveden myllyn jumboluomuhiutaleista ja perus elovenasta.


Näistä on tullut minun ja "appiukon" juttu :)


Ennen treeniä syön aina puuroa. Viikonloppuisin syön sen ennen puolta päivää ja viikoilla taas iltapäivästä. Molempina päivinä se on päivän ensimmäinen hiilihydraattia sisältävä ruoka (muissa ruoissa 10 g tai alle). Ennen treeniä laitan puuron sekaan kunnon annoksen macaa. Maca on vahva adaptogeeni ja se piristää mukavasti ennen treeniä. Siksi maca ei kuulukaan iltapuuroon, vaan juuri tähän hetkeen.

Monikaan ei tiedä macasta sitä, että se pitäisi ehdottomasti LÄMMITTÄÄ ennen syömistä. Macaa suositellaankin lämpimiin juomiin, mutta mistään pusseista en ole vielä löytänyt printattuna kehoitetta, että maca tulisi lämmittää. Jos maca puolestaan on käsitelty eli gelatinoitu (tärkkelys ja kuitu on poisettu. Tämä maca on arvokkaampaa, mutta vahvempaa ja parempaa), niin silloin se menee paremmin myös lämmittämättä. Lämmittäminen muuttaa macan rakennetta siten, että se ei aiheuta vatsalle ongelmia.

Ennen treeniä pitää puuro syödä vihreästä kupista...


Itsellä maca toimii myös sukuhormonien tasapainottajana. Tämän lisäksi macan sanotaan lisäävät energisyyttä, parantavan kestävyyttä ja fyysistä suorituskykyä.

Iltapuurossa tähtenä loistaa puolestaan raakakaakaojauhe. Raakakaakaojauheella on korkea ORAC-arvo (antioksidanttipitoisuutta tarkoittava arvo) ja se sisältää hyvän määrän magnesiumia. Siksi se on paikallaan juuri iltapuuroon. Kaakaopuuron päälle sirottelen vielä usein carob-jauhetta. Ai ihanuus!

...illalla kuppi puolestaan tumman punainen :)


 Eikä puuro ole mistään kotoisin mihinkään kellon aikaan, ellei sen päälle sulata kunnon nokaretta kookosöljyä.

Toki puuron voi villiinnyttää myös ruoka-aikoihin jauhelihamausteella tai paprikajauheella. Proteiinipitoisen puuron saat puolestaan, kun sekoitat joukkoon fastin cook-bake-cake- proteiinijauhetta. Se mokoma kun käy mihin tahansa. Jotkut tykkäävät laittaa puuroonsa banaania tai marjoja. Itse en missään tapauksessa sotke marjoja puuroon! Se on suoranainen yök.

Miten sinä nautit puurosi :) ?

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Lämmittelyä se on pyörän kantaminenkin.

Tauko taisi tehdä jälleen hyvää, sillä jopa pyörän kantaminen lumikinosten läpi salille tuntui kiroilun sävyttämältä lämmittelyltä. Silti on tämä kyllä aika kaameaa, koska täällä EI AURATA!!!

Näky aamulla, kun avasin sälekaihtimet. Ei ois ehkä kannattanut.

Kanelikin ihan masis.


Uusi treenijakso lähti kulkemaan todella hyvin. Selkäliikkeisiin minulla on ollut viha-vähemmän-viha suhde kautta aikojen. Johtuuko tuo sitten käsien ja tukilihasten heikkoudesta, vaiko sitten kurjasta tuntumasta ja huonosta hermotuksesta, mutta selkä ja minä emme ole oikein koskaan tulleet toimeen.

Perjantain tauonjälkeiseltä korkkaukselta! Paineeton on tyttö, mutta sitäkin virittyneempi ja onnellisempi!


Lapatuen opettelu on tuonut kuitenkin valtavaa muutosta tälle saralle. Lisäksi uudessa ohjelmassa vaihtelu toi tähänkin suhteeseen piristystä, joten selkä ei tunnu enää niin epätoivoiselta.

Mavea emme edes harkinneet ohjelmaani, sillä se menisi minulla vain suoraan selän ojentajille, mitkä ovat muutenkin minulla yliaktiiviset. Sen sijaan otimme siitä hivenen kevyemmän variaation, eli katz-vedon. missä ei tarvitse tangon kanssa etupohkeiden nahkoja rullalle ja hilata painatuksia pois housujen etumuksista. Liike lähtee katz-vedossa (tunnetaan myös räkkiveto-nimellä) hivenen polvien alapuolelta kannakkeilta, ja paino kuoletetaan aina siihen. Näin vältytään myös siltä, että liike menisi liikaa takareisille ja pakaroille.

Kivaa vaihtelua selälle toi myös ylätaljan vaihto lapiokahvaan ja kulmasoudun tekeminen tangolla. Molemmat ovat selvästi tuoneet uutta ärsykettä. Lisäksi sain aloittaa myös käytännössä puhtaalta pöydältä sarjapainojen kanssa, joten vielä voi mennä siis sopivissa määrin myös oman pään mukaan. Se passaa.

Käytän vyötä, kun teen raskaita selkäliikkeitä.


Julistamani terveyden kolmijalka tarvitsisi jo kolmet villasukat, sillä tämä hipuava talvi alkaa jo ottaa osumaa varpaissa asti. Takka sai aloittaa jo jonkin aikaa sitten oman talven urakkansa, mikä tarkoittaa toisin sanoen sopivasti mitoitettuja, valitettavan säännöllisiä puusavottoja tässä taloudessa. Se kun ei aina mene sovittu jako, että sinä kannat ja minä olen master of fire, vaan takan sytyttäjä saa kiltisti painua pihaliiteriin, mikäli puualusta sisällä huutaa laari laata. Ja koitapas tulimestarina sitten saada pihalta juuri roudattuja, kylmän kosteita klapeja syttymään... ehkä niillä kiukkukipinöillä?

Ei edes salaman hohteella saada tyhjää takkaa syttymään.

Väänsin siis lattialämmitystä kaakkoon ja kävin välilämmittelyssä ostosten merkeissä. Sain valitettavaa kyllä bongattua vielä ennen sesonkeja alet (tuhlaa veronpalautuksesi ennen kuin olet edes nitä saanut - kampanjan nimissä ;) ) ja mukaan lähti benettonilta aivan ihania vaatteita.. Paitsi että tuo hattu, missä himskatissa ja minkä kanssa minä tuota pidän?? Mutta kun oli pakko saada! 





Ehkä olisin päässyt suuremmalla säästöllä, kun olisin kiltisti laittanut sen takan palamaan, enkä laittanut ähkölämmitystä isommalle sekä loppuja rahoja markkinatalouden harakoille - mutta mieli on nyt ERITTÄIN LÄMMIN :)

perjantai 20. marraskuuta 2015

Se oli siinä ja hyvin meni.

Treenivapaa on sitten eletty ja se meni varsin hyvin ja kivuttomasti. Viime tauosta kerroinkin, kuinka kroppa alkoi saman tien kiukutella ja kertoa, mikä kaikki onkaan ollut vialla. Sieltä ja täältä kolotti, ja kehonhuollosta tulivat nivelet vain entistä kipeämmiksi. Olo oli todella tukkoinen ja kurja, ja lisäksi nälkä vaivasi koko ajan.




Tämä kertoi selvää kieltä siitä, että en ollut antanut itselleni mahdollisuutta kuulla kaikkia kehon viestejä siitä, missä mennään. Tukotuksesta ja juileista oli tullut niin osa tavallisia tuntemuksia, etten osannut erottaa niitä olemaan merkkinä levon tarpeesta.

#Foodporn. Ei herätä habitukseltaan suurta intohimoa, mutta maistuu kyllä! Kysymys oli vain taukoviikolla, että missä tämän rahkan kanssa oleva puuro luuraa?

Viimeisen tauon jälkeen ensimmäiset treenikerrat olivat tahkeita. Kun viikko uutta treenijaksoa tuli täyteen. muuttui homma kuin iskusta. Siitä hetkestä lähti kunnon tuntuma- ja voittokulku, mikä jatkui aina tähän taukoon asti. Eli sain jäädä tälle tauolle juuri sopivassa huippuvaiheessa, jolloin painot ja toistot olivat siinä pisteessä, että tunsi olevansa omissa rajoissa. Mutta silti vielä kulki, eikä kipuja tai väsymystä ollut. Eli juuri sopiva vaihe antaa vielä innokkaille lihaksi hetki aikaa odotella varikolla hetken aikaa. Vähän sama, kuin formuloissa tankilla; kuskit puristavat rattia ja vilkuilevat ympärillä häärääviä varikkomiehiä, että joko saa mennä.

Taukopäivänä rullailemassa, ettei ihan pääse reitti salille unohtumaan.


Ja siitäpä on sitten intoa pinkaista liikkeelle. Lihasta ei tarvitse piiskata kuoliaaksi asti, ettäkö se ansaitsisi hetken huilin. Työviikonkin jaksaisi kyllä tarvittaessa puskea yhteen putkeen huilaamatta viikonloppua välillä, mutta kyllähän sekin nyt huomattavasti paremmin kulkee parin vapaan jälkeen.

Tästä oppineena ja varsin motivoituneena saan tänään ottaa puhtaan sheikkerin kaapista ja lähteä herättelemään selkää ja olkaa takaisin hommiin. Odotan myös mielenkiinnolla, onko selän ja jalkojen ahkeralla rullauksella ja liikkuvuusharjoituksilla mahdollista vaikutusta treenin kulkemiseen.

Hyvää viikonloppua ja sitänkin parempia treenejä!

torstai 19. marraskuuta 2015

Kirje joulupukille. (aka treenivapaalla on liikaa tuhlattavaa aikaa)

Joulupukki,

se alkais taas olla aika, tiedät kyllä. Taidat taas vain meinata kiskasta rekinesi ohitseni. Tiedetään, mutta toivossa on hyvä elää. Siksipä minulta jälleen kirjelmä, jonka voit halutessasi laittaa suoraan porojen kuivakkeeksi.

Mikro.
En haluaisi enää jynssätä mikroa ja lämmittää ruokaa pelkän valon varassa. Mikromme muistuttaa muutenkin enemmän laatikkoa, johon mennä, mikäli ydinisku uhmaa. Tai sitten voin päin vastoin jättää oven auki ja sädettää lähikorttelin. Naakat vain tippuvat puhelinlangoilta. Tuollainen samsung (kun oishan se nyt kivaa, kun puhelin ja mikro mätsäis) keraamisella sisuksella ois aika kiva.

Tätä en laittaisi mikroon, vaan kanojen paistamiseen uutta, PFOA- ja PTFE- vapaata, keraamista pannua. Vaikkapa Cerafin.



Jalkani pitäisivät näistä aika kovasti.


Ja takan reunalle tällaisia sukkia, täytettynä tuplan ja questbarin protskupatuilla, kiitos.
Eli niitä Täytteitä olisi tässä.



Tulispa hiiirmu paljon manteleita ja saksanpähkinöitä!


Jos nyt jostain syystä pukki toteaisi, että minulla on liian vähän treenihousuja (eli mikäli pukki kulkisi eteisemme/kodinhoitohuoneen/kylpyhuoneen/vaatekaapin läpi silmät kiinni ja sokkona)...

Oisko noista arkeenkin?


Nämä on jo ihan puhkikuluneet, tarttis fit4you:sta uudet!

Tämän sinä pukki allekirjoitat. Tyhmälle blondille tyhmää blondia.


Uni voisi maistua jossain ihanissa harmaissa lakanoissa. Pukki ei nyt ota nokkiinsa siitä, että lakanat eivät saa missään tapauksessa olla punaiset. Tai vihreät. 



Riekeniltä kenkää sisälle. Olisi suuri lahja, jos jalassa ei olisi rasitusmurtumaa koko ensi vuonna.
Tässä pakko saada! Vedoten ylläolevaan perusteeseen sekä hajuhaittoihin myös salille.


Rauhaa ja rakkautta en toivo, sillä jo tämän materiankin saaminen on erittäin epätodennäköistä ;)


Jos nyt aattona kuitenkin päätät vierailla vain niiden luona, jotka todella ansaitsevat uhkean läsnäolosi, niin säästäthän minulta vaivaa, ja ohjaat tämän kirjeen suoraan alennusmyyntipukille.





tiistai 17. marraskuuta 2015

Taukoillen.

Viime viikolla tuli tehtyä parhaansa, että treeneistä voisi jäädä tauolle hyvillä mielin. Tänään käynnistyy vapaan toinen päivä, ja olo on ihan hyvä. Mitä nyt eilen oli raastava päänsärky, mutta uskoisin sen johtuvan hyvin perille menneestä rinta-olkatreenistä.
 Mielenkiintoista, että olen tähän asti vain tehnyt ja puurtanut päivästä toiseen useamman vuoden ajan. Taukoa en ole juuri suostunut pitämään edes jouluisin, vaan salin on saanut revittyä käsiinsä vaikka mistä käpykylistä. Ja jos ei muuta, niin lenkkarit jalkaan ja juoksemaan niin pitkälle, kuin kärryteitä on riittänyt.




Tällä hetkellä tilanne on toinen. Tiesin jo edellisen tauon jälkeen, että jonkin ajan päästä tulee seuraava. Se ei tarkoittanut sitä, että jo etukäteen pitäisi murehtia tulevaa breikkiä, vaan, että nyt saa ja pitää ottaa kaikki irti siinä hetkessä olevasta treenikierrosta. Alan ymmärtää niitä hardcoretyyppejä, jotka julistavat jokaisen toiston olevan merkittävä, ja että yhtään treeniä ei ole varaa löysäillä.

Kun tekee hommaansa suunnitelmallisesti ja motivoituneesti, niin näin se todella on. Jos tauko on viiden viikon välein, ja aktiivisten viikkojen aikana käytät ajasta puolet tuumailuun ja himmailuun, ei kunnon treenille kerry juurikaan aikaa. Olikohan se Silfvernagel jossain kirjoituksessaan laskenut, kuinka monta todella tehokasta treenipäivää hänellä tulee selälle vuodessa. Määrä ei todellakaan ollut kovin suuri, kun hän oli vähentänyt siitä tauot, lomat, mahdolliset sairastamiset ja muut satunnaiset esteet.

Siispä, kun tauko on ohi, odotan todella pääseväni takaisin kunnon töihin. Se on mahdollista vain lihaksilla, joissa on uutta voimaa jaksaa kehittyä. Tällä ajattelulla tauko saa aivan uuden merkityksen, ja voin ajatella tässä jopa "tekeväni jotain".

Nyt siis jopa innolla suorittamaan tätä vaihetta, sillä kohta taas mennään!

Hyvää marraskuista viikkoa (ja tuhansia joulunavauksia - muistakaa halpa-hallin luumutaskut!)

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Taas mennään!

Sehän oli ihan äsken, kun lauleskeliin teille uhmakkaasti ´ei ikinä, ei ikinä enääˋ. No se siitä ikinästä, nimittäin sitä seuraavaa ei ikinää tuli jo nyt lykättyä viikolla eteenpäin. Emme siis puhu mistään muusta kuin pahamaineisesta taukoviikosta. Reseptissä lukee, että noin viiden viiva kuuden viikon välein tulisi lyödä hanskat tiskiin ja leikkiä normaalia ihmistä, jolla on normaali MUU elämä.



Periaatteessa ja vanhoin ajatuksin mietittynä normaalius ei voisi itseä periaatteessa vähempää kiinnostaa. Treeni kulkee kuin unelma ja fastin BOOMit pitävät sukat pyörimässä kerta toisensa perään. Viimeisen taukokerran tuska, väsymys ja kropan juilinnat ovat vielä niin tuoreessa muistissa, että saman toistamisen ei periaatteessa pitäisi houkutella pätkän vertaa. Asiaa ei helpota myöskään artikkelit, joista voin lukea, että kevennystä ei kannata pitää, jos kroppa sanoo, että anna palaa vain. (Ehkä tutkimus on enemmän suunnattu treenaajille, jotka ovat enemmän persoonaltaan taukoon meneviä ja jotka osaavat kuunnella itseään hivenen minua paremmin. Mutta silti ja silti.)

Sneak peek - laatikollinen namia!

Toisaalta minun on turha yrittääkään kahlata artikkelisarjoista esille uusia porsaanreikiä, sillä tämä on kuitenkin minulle räätälöity käsky. Ei siis kehoitus eikä edes suositus, mitä rakas valmentajani tykkää viljellä. Yksiä ainoita suoria käskyjä, mitä häneltä on tullut. Tauko. Säännöllisesti. Piste. Jo nyt olen tosiaan venyttänyt sitä jo viikolla (itsepä koutsi lähti toiselle puolelle maapalloa!). Tapaamisessamme lokakuussa yritin jopa kysyä, mitä mieltä hän olisi ennemminkin deload-viikosta. Epäili kuulemma kykyäni deloadata ja pitäytyi täydessä levossa….;)

MUTTA huomatkaa kuitenkin a) kehittymiseni ja b) Sannan mahtiauktoriteetti. Olen siis urheasti pitämässä taukoni. En anna oman mielihyvän ja pääni sanella minulle uusia sääntöjä, vaan päin vastoin tahdon tehdä viimein ohjeiden mukaan. Kalorinostot on tehty ja nyt on ohjelmassa luvassa tauko. Viime biosigu näytti hyvää viitettä siitä, mitä tapahtuu, kun tekee niin kuin fiksummat käskee. Kilon lisäys leanmass:in onkin yksi porkkana, mikä saa minut uskomaan, että tässäkin kiusassa on jokin järki taustalla.



Siispä  vielä näin sunnuntaina kunnon overload-treeni, ja sitten sheikkeri pesuun. Tekee pieni puhdistuminen sillekin muuten todella hyvää ;)

Hyvää alkavaa viikkoa ja ottakaa tänään kaikki irti räntäsateista!

perjantai 13. marraskuuta 2015

Avataas tilannetta.

Viime viikon postaukseni viittaus hormoneihin herätti monessa kysymyksiä tilanteestani, joten tässä pienimuotoinen briiffi siihen, mistä ollaan tultu ja missä ollaan tällä hetkellä.

Lukijani varmastikin jo tietävätkin surullisen kuuluisan taustani erittäin korketasoisena syömishäiriöisenä ja pakkoliikkujana. Näistä ajoista ja asioista voit lukea lisää vaikkapa tästä. Voitte vain kuvitella, mitä jälkeä mahdoin saada kehooni aikaiseksi näivettämällä itseäni vuosi tolkulla ja päätymällä alimmillaan 30 kilon painoiseksi.

Hyvässä kunnossa hormonit, Tiina 21 vee.


Eipä sellainen temppu tee kovin hyvää yhtään millekään toiminnalle, puhumattakaan aineenvaihdunnasta. Tässä tapauksessa en tarkoita aineenvaihdunnalla vain sillä, kuinka usein vessa kutsuu, vaan kaikkinensa sitä mieletöntä kompleksia, mitä ihmisen aineenvaihduntaan kuuluu aina solutasolta lähtien.

Paino tässä 4 kiloa vähemmän kuin nyt, mutta kroppa toimii ok.
Kroppa, ja ilmeisesti myös mieli pystyvät halutessaan (tai no halutessaan ja halutessaan, ehkä enemminkin pakon edessä) venymään aivan uskomattomiin suorituksiin. Minäkin elelin kuitenkin ihan tavallista ja "tervettä" elämää koko sairastamiseni ajan. Yksi ainoa sairaspoissaolo töistä vatsataudin vuoksi. Senkin päivän olisin saattanut pystyä olemaan töissä, jos olisin oikein rimpuillut. Onneksi siinä tilassa ei liikaa tiedä eikä tunne itseään, jotta voisi todella tuntea ja tietää, missä tilassa sitä onkaan.



No se niistä, vaan menkäämme kysymykseen, eli hormonitilanteeseeni. Jälleen viittaan teidän taustatietämykseen siitä, kuinka löysin lopulta tieni Sanna Elorannan tykö ja lopullinen parantumiseni saattoi käynnistyä. Sannan kanssa aloimme kroppaani ja mieltäni kuunnellen laittamaan asioita pala palalta kuntoon. Luonnollisestikaan minussa ei mikään naiseuteen viittaavakaan toiminut. Menkat ovat olleet viimeksi ties milloin, sillä eihän alle 5 prosentin rasvoissa voi nämä asiat toimia.

Ravitsemusta kuntoon, liikunta maltilliseksi, sopivat lisäravinteet ja rohdokset oikeilla paikoilla, ja pikku hiljaa saatoin huomata, kuinka asiat alkoivat palata raiteilleen. Vatsa tuli kuntoon, uni parani, jaksaminen, vireystila, mieliala. Mielialankin mainitsen siitäkin huolimatta, että osasin olla iloinen, positiivinen ja pirteä myös sairaana. Mutta se kauhea hypetys ja aallokko väistyi, ja tilalle alkoi tulla tasapaino myös siinä kaikessa iloisuudessa. Tämä muutos omassa psyykkeessä on ollut mielestäni se merkittävin ja mainitsemisen arvoinen.

35 kiloa ja kroppa oletettavasti varsin sekaisin.


Summa summarum, olen uskoakseni "korjaantunut" varsin hyvin takaisin toimivaksi ihmiseksi. Prakaamaan jäi (kaikkeahan ei kukaan omasta kropastaan tiedä) vielä sukuhormonit, jotka ovat tunnetusti se tiedetyin hormonien toiminta-alue naisella ja miehellä. Kuukautisia ei ole ja muutenkin asiat, mitkä kuuluvat sukuhormonien säädeltäviksi, ovat vielä vaiheessa.

Esimerkiksi estrogeeni vaikuttaa todella moneen asiaan kehossa aina hedelmällisyydestä uneen, luustoon, sydämen hyvinvointiin ja lihasmassan kasvuun. Kyllä, myös siis tähän. Kaikkien sukuhormonien puute vaikuttaa siis myös siihen, miten massaa saa kerättyä. Tämä tieto, sekä tieto sydämen hyvinvoinnista ja muutenkin sukuhormonien tärkeydestä sai minut viimein hakeutumaan uudelleen hakemaan ratkaisua tähän ongelmaan. Typerää olisi ajatella, että no hah, eipäs ole joka kuukausi menkoistakaan riesaa, kun niiden puuttumisen vaikutukset omaan kroppaan voivat olla todella suuret.

Hmm, better bodiesin tiukka s-koon treenitoppi voi tapauskohtaisesti myös lököttää.

Aloitin selvittämisen kesällä (ei mitenkään hidasta tämä julkisen puolen terveydenhuollon eteneminen...). Silloin minulta otettin verikokeissa perussukuhormoniarvot. Näistä kävi ilmi, että estrogeenitasoni ovat aivan olemattomat, alle 0,04, kun niiden pitäisi olla 1,0 luokkaa. Lääkäri laittoi minulle lähetteen naistentautien poliklinikalle. Tämän ajan sain lokakuun lopulle (kolmen kuukauden odottelu, jes...). Polilla minua tutkittiin tarkemmin ja määrättiin laajempi arsenaali verikokeita. Nyt testaukseen mukaan otettiin myös miessukuhormoniarvoja, sekä arvoja, joista näkee, olisiko kyseessä mahdollisesti (todellakin) liian aikaiset vaihdevuodet (hah!) tai PCO. Kumpaakaan näistä ei lääkäri tosin liikaa liputtanut.

Sain mukaani myös terolut-kuurin, jonka sain viime viikolla syötyä loppuun. Tämän keinotekoisen estrogeenin vaikutuksen huomasi melkein saman tien. Olo meni väsähtäneemmäksi ja nesteiseksi. Paino humpsahti saman tien kilon ylöspäin, ja tämä kilo on pysynyt kiltisti matkassa. Tällä hetkellä odottelen ja tunnustelen, miltä tämä testikuuri tuntui. Parin viikon päästä tulevat tulokset näistä testeistä ja ollaan toivottavasti viisaampia.

Moni halusi tietää, miten nämä kaikki vaikuttavat kasvuun ja kehitykseen. Ja surullista kyllä sanoa, mutta vaikuttavathan ne, ja ilmeisesti todella paljon. Minun kohdalla kyse on ilmeisesti myös mieshormonien, kuten testojen alhaisuudesta. Kaikki varmasti tietävätkin testosteronin roolin lihasmassan kasvattamisessa. Nainen on muutenkin altavastaajan asemassa tässä asiassa, ja kun vielä luonnostaankin alhaisemmat tasot ovat aivan nollissa, niin eihän se hyvää kerro kehityksen kannalta.

Estrogeenin luullaan suoranaisesti tekevän huonoa lihaskasvulle, mutta näin ei pysty aivan täysin asiaa lukea. Xenoestrogeenit ovat haittaamassa lihaskasvua ja lisäämässä rasvan kertymistä. Estrogeeni tekee saman, jos sitä erittyy aivan älyttömät määrät, JA lisänä on kehossa muita keinotekoisia epäpuhtauksia.
Poikkeamat estrojen ja testojen arvoissa vaikuttavat myös rasvan kertymiseen. Lisää näistä ja muistakin vaikutuksista kannattaa käydä lukemassa suomeksi hyvin tiivistettynä esimerkiksi bodyrecompositionin blogista.  Toinen todella hyvä ja luotettava lähde (biosignaturen näkökulmasta) englanniksi löytyy täältä.

Summa summarum. sukuhormonien osittainen puutos ja epätasaisuus ovat minulla olleet vaikuttamassa siihen, miten olen kehittynyt sekä rasvan että leanin osalta. Nämä asiat, kun tulevat kuntoon, niin saan toivottavasti kehityksenkin kohentumaan. En halua ajatella, ettäkö aikaa olisi mennyt hukkaan, sillä varsin hyvin olen kuitenkin saanut massaa tehtyä. Päinvastoin, asioiden eteneminen motivoi minua entistä enemmän!

Palaan tästä aiheesta jälleen asiaan, jahka tiedän enemmän.

Nyt mitä parhainta (ja ihanan harmaata, minä tykkään!) viikonloppua!

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Hyvän levon päälle syömään.

Sain bensaa liekkeihin, kun kirjoittelin toissa päivänä levosta. Pistän tähän seuraavaksi muutaman ajatuksen liittyen ravintoon, joten ottakaa sopivan lasittunut katse jo valmiiksi, sekä valmius skrollata hiirellä vain kuvat läpi ;) Ehkä hivenen ravitsemustietoa for dummies, mutta menkööt.

Nyt olemme saaneet hyvän yön levot ja voimme herätä virkistyneenä päivän tekemisiin. Lähdemme liikkeelle toivottavasti jokainen aamupalalla, eli mietimme siis toista peruspilaria, ravintoa.


Syöminen, siinä on toinen ihana pakko, mikä meillle ihmisille on asetettu (tai no kuten eräässäkin postauksessa pääsin jo jurputtamaan, toisen pakko on toisen ilo). Kukaan ei pärjää syömättä kovinkaan pitkiä aikoja ja juomatta vielä vähempää. Ihmisen keho on rakennettu siten, että se tarvitsee säännöllisesti tankkausta, jotta se toimisi. Jokainen elimistön osa tarvitsee eri aineita, joita on saatava ruoasta tasaisin väliajoin. Osa ravinteista on sellaisia, mitä ptää saada jatkuvasti lisää, mutta osan elimistö pystyy hetkellisesti varastoimaan itseensä tulevaa tarvetta varten.


Varastoituviksi energianlähteiksi on helpointa nimetä rasvat. Nuo näppärät ihrapallurat, joita keho ilmeisen mielivaltaisesti viskoo puolelle ja toiselle - joillakin riesaksi reisiin, toisilla hyllymään jenkkoihin. Päälimmäisenä kerroksena ollessaan ne eivät juuri kuormita omaa kehoa, mutta aiheuttavat piinaavan tarpeen tulla puristelluksi ja kauhistelluksi. Ikävämpiä varastoja ovat ne, jotka parkkeeraavat itsensä sisäelinten tykö, mukamaste lähikäyttöön, vaikka ovatkin usein muun toiminnan tiellä.


Näiden rasvalaatikoiden väleihin pääsee hyllyille myös hyödyllisiä säästettäviä asioita, kuten vitamiineja ja hormoneja. Osat ovat samassa sievässä rivissä säästössä rasvojen kanssa, kun taas osa nappaa hyllyiltä rasvaa mukaan omaan toimiintaansa. Siispä laareista tulee aina löytyä sitä rasvaakin eri aineenvaihdunnan toimintoihin. Naisilla enemmän, miehillä vähän vähemmän.

Toinen perusvarasto on glygokeenivarastot, mitkä löytyvät maksasta ja lihaksista. Ne ovat niitä nestepulloja, joissa on tallessa nestettä ja energiaa, eli varastohiilihydraattia. Jos sanotaan, että keho on nesteinen, niin usein olo on turpea, kasvot  pöhöttyneet ja vyönkaulus kinnata, vaikka se oli vielä edellisenä päivänä täysin sopiva. Tällöin kehoon on sitoutunut varastohiilihydraattia.

Nämä varastot saa helposti liikkeelle vähentämällä nestettä sitovaa hiilihydraattia (4 grammaa nestettä yhteen grammaan hiilua) ja tekemällä pari kunnollista hikilenkkiä. Varastot saa puolestaan yhtä nopeasti takaisin lauantain herkuttelupäivällä.

No, ei elimistö pelkillä varastoilla pärjää, vaan energiaa on saatava ruoan muodossa  jatkuvasti lisää. Syökäämme siis. Jotta tasapaino säilyisi, olisi ihanteellista syödä säännöllisesti, eli 3-4 tunnin välein. Parissa tunnissa edellinen ruoka on jo pilkkoitunut varsin hyvin ja vatsa vastaan uutta lastia. Neljä tuntia alkaa taas olla jo takarajoilla, milloin insuliinitaso on alhaalla ja kortisolit puolestaan nousemassa. Vaikka nälkä ei vielä kaikilla kalvakaan, niin syöminen tekisi jo hyvää.



Kehonrakennuksessa ja myös laihduttamisessa juuri tämä säännöllisyys toimii kulmakivenä. Jos teille tarjotaan dieettiä, jossa sinnataan ravinnotta pitkät ajat (emme mieti nyt fastingia), tai nälkä kalvaa väärällä tavalla jatkuvasti, ollaan jo pöpelikössä. Tällöin elimistö stressaantuu liikaa ja tuottaa stressihormoneja, jotka ovat sekä syömässä kehon tarjoamaa lihaspaistia että varastoimassa kiireen vilkkaa lisää rasvaa. Kroppa kun ei sinusta tiedä, milloin päätät antaa uutta ruokaa - ottakaamme siis nyt talteen kaikki minkä meille suot!

Siispä ruokavalion mukaan ja säännöllisesti. Ja sitten kitusiin vielä laadukasta ruokaa - hiilihydraateissä mielellään gluteenitonta, täysjyvää, hiutaleita, LUOMUA. Eli lautaselle tattaria, kauraa, täyjyväviljaa ja riisiä - näistä saat jo ihan kaikkea aikaiseksi puurosta pastamössöihin. Ennen ja jälkeen treeniä kannattaa sijoittaa höttöhiilarit, jotta solut saavat energiansa nopeasti. Muuten hitaammin liukenevaa ja kuitua.
Kasvikset ja hedelmät myös mukaan: pakkaseen kotimaisia marjoja ja tarjolle luomu/sesongin aikana kotimaisia hedelmiä oman maun mukaan. Jos treenijuomissa on mukana maltoa, niin katso, että se on hyvänlaatuista ja vikkelään imeytyvää (esim. osmopure).

Ja rasvat, niitä saa ja pitää olla. Rasvat ovat pitämässä nälkää ja hiukoa poissa, ja antaa elimistölle rauhan tiputtaa rasvaa hyllyiltä. Rasvan lähteitä monipuolisesti: kookosöljy tiettyihin aikoihin, avokado, pähkinät, avokado- ja pähkinäöljyt, kylmäpuristetut öljyt. Noilla saat jo ihanaa makua sekä suolaisiin että makeisiin herkkuihin. Emmekä  laadukasta kalaöljyä ja kalaa! Vähemmän rasvaa treenin päälle, jos tahtoo viilata ja hivenen vaikuttaa proteiinin imeytymiseen. Silloin on myös  hiilarivoittoisin ruoka,  joten rasvan voi jättää vähemmälle. Muutenkin sokeripitoisilla ruoilla voi lontrata vähemmän rasvan kanssa, mutta rentous siinäkin.





Proteiinin määrä säilyy kaikissa kehonmuokkaamisen vaihessa suhteellisen vakioina. Proteiinien turvallisesta määrästä olen myös kirjoitellut aiemmin, eli jokainen voi oman painon ja elämäntilanteen mukaan vähän miettiä, mikä olisi sopiva määrä per painokilo. Proteiinia käytä lihasmassan kasvuun ja turvaamiseen eri lihoista (jälleen kotimaisuus ja luomu kunniaan), kananmunista, raejuustosta, kalasta (lohelle ylistys!), ja laadukkaasta herasta. maitotuotteita käyttävillä rahkoista ja luonnonjugurteista. Ja jälleen saa loihtittua sama mitä hyvää, kun vielä hallitsee maustamisen.

Siinä. Kaikkia näitä lautaselle oman dieetin mukaan. Pelaile eniten hiilihydraattien määrällä ja ole rasvojen karsimisessa varovainen. Perushyvä suhde näillä on 2:1. Proteiinia niin, että niukimmassakin dieetin vaiheessa sitä tulisi annoksen verran jokaisella ruokailulla. Hiilareita eniten treenin ympärille ja säästöön myös iltanukkumista varten. Rasvoilla aamua käyntiin, ettei ala nälkä kalvaa liian aikaisin.



Syömisen ei siis tarvitse olla kituuttamista! Tässä vielä kuvaa jääkaapista muinaiselta lauantailta….


Herkullista päivänjatkoa!