keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Lisäaineviidakossa selviäminen.

Lisäravinteista tulee aina välillä kysymyksiä, että mitä käytän ja kuinka paljon. Facessa ja muualla medioissa näkee nykyään jo useinkin repostaaseja, joissa pyritään ampumaan alas ravitsemusalalla vallitsevia myyttejä. Suosiossa on ainakin omiin silmiin tuntunut olevan enemmänkin lisäravinteiden parjaus, kuin ylistäminen. Ihmisiä varoitellaan luottamasta humpuukiin ja broscienceen.

Valppaus siihen, mistä todella hyötyy ja mitä itse tarvitsee onkin varsin perusteltua. Hyvinvointi on tällä hetkellä varsin mediaseksikästä ja sen ovat huomanneet myös kaikki mahdolliset purkki & purnukkaliikkeet. Ihmisillä on yhä vähemmän aikaa perehtyä itse riittävän syvälle asioihin, jotta he voisivat omaan tietoon perustuen tehdä valintansa. Siksipä lupaukset jaksamisesta, flunssattomuudesta ja tehojen lisääntymisestä vievät helposti mennessään ja kohta kaapissa on jos jonkinlaista pänikkää ja piironkia.



Oma lisäravinteiden käyttö on tarkentunut sitä mukaan, mitä enemmän olen itse opiskellut asioita. Olen saanut haalittua seurantaani sen kaltaisia asiantuntijatahoja sekä Suomesta että maailmalta, joihin uskallan jotakuinkin tukeutua. Mikään tieto ei ole täysin varmaa ja lopullisesti ihoon tatuoitua. Aina voi kysyä ja sanoa, että onko asia todella näin? Onko tämä nyt se viimeisin juttu? Tähän on harvemmissa asioissa täysin vedenpitävää näyttöä. Itse olen päättänyt jättää tämän saivartelun sikseen. Viimeisin tieto on minulle sitä tuoreinta ja paikkaansa pitävintä. Jos se muuttuu seuraavana päivänä, niin sitten muututaan mukana.

Kantani on siis sopiva yhdistelmä tiedettä ja protiedettä. Olen syömishäiriön ja kehonrakennuksen myötä oppinut tuntemaan ja tulkitsemaan kehoani varsin hyvin. Luen tutkijoiden ja tieteentekijöiden julkaisuja ja seuraan heidän depaattejaan. Lisäksi minulla on tukena Sanna Eloranta ja hänen ärhäkät pihtinsä. Tällä combolla olen saanut itselleni rakennettua tukirungon, mikä tuntuu toimivalta. Tätä kaikkea on turvaamassa säännöllisesti mitattavat maksa-, haima- ja munuaisarvot, jotka kuukausi sitten näyttivät hyviltä (pieni ärähdys oli havaittavissa johtuen pillereiden aloittamisesta).



Yleisenä ohjenuorana toimii syödä hyvin ja monipuolisesti. Mennä salille ja treenata. Sitten katsoa, mitä tärkeimpiä asioita voisi tarvita. Panosta luomuun, geenimanipuloimattomiin tuotteisiin, mahdollisimmän vähiin täyteaineisiin ja luotettavuuteen (todennettua tutkimustulosta, onko tutkittu vain tietyllä kohderyhmällä jne.). Poimi muutama luotettava tutkija, jota seurata ja jonka suosituksiin (aina varauksella) luottaa. Näillä pääsee lisäravinne ja -aineviidakossa jo joistakin häiritsevistä aluskasvillisuuksista eroon.


Lisäpotkua treeneihin lisäravinteilla Laajasta yli 100 tuotemerkin valikoimasta löydät varmasti lisäravinteet urheilun tueksi. Hyvinvoinnin.fi Suomen suurin terveystuotteiden verkkokauppa! Fitnesstukku.fi/

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Palauttava pääsiäinen.

Näin pääsiäisen pyhinä oli aikaa (okei, tunti vähemmän...mrr...) tehdä silmäys treeniohjelmaan. Se sai vielä muutaman viilauksen viimeisempien taukoja sekä volyymia koskevien tutkimusten perusteella. Suurimman silmäyksen ja toiminnantarkennuksen ohjelma sai kuitenkin siihen, mitä tapahtuu sen ympärillä. Eli treeniohjelmaa tukevat vaiheet.



Itse ohjelma, eli toistot ja sarjat ovat aktiivisen työn vaihe, jonka kesto on n. tunnin luokkaa. Sen ympärille tarkensin itselleni nyt paremmin, mitä siinä kannattaa tehdä, milloin ja miksi. Jalkapäivät saivat tarkemman lämmittelyprotokollan. Enää en niinä päivinä juokse matolla, ainakaan liian kovaa, Itsellä se kyllä lämmittää jalat, mutta tuntuu vähissäkin määrin vievän tehoja reisiltä ja pohkeilta. Siispä reipasta kävelyä tai crossailua tilalle.

Rullailua - tämä on selfieden helmiä.

Lisää aikaa raivasin jalkojen ja etenkin lonkan lämmittelylle. Kasasin joukon lantiota avaavia liikkeitä, jotka ovat toiminnallisia. Eli ei pelkkiä staattisia venytyksiä, vaan liikkeen tai jouston avulla tehtäviä liikkvuusharjoitteita, mitkä samalla lämmittävät treenattavat lihakset ja nivelet valmiiksi. Siihen mukaan muutama nopea hermotus takareisille, niin saan tiiviin, toimivan paketin käynnistämään jalkojen treeniohjelman.

Yläkropalle puolestaan lisään soutua keveällä vastuksella. Silloin en riuhdo selkääni valmiiksi väsyksiin, mutta saan siihen vetreyttä. Soutaessa käytän mahdollisimman laajaa liikerataa. Lämmitellessä tämä käy oikein hyvin. Sitten itse treenissä valitsen liikeradan sen mukaan, miten mikäkin osuu kohdelihakseen ja minkätyyppistä treenivastetta haetaan.

Soutelua.


Selälle ja rinnalle soudun lisäksi nopeaa rullausta sekä kepillä liikkuvuutta. Lavan kontrollia saa hyvin ylä- tai alataljaa nitkuttamalla. Eli teen liikettä vain sen verran, että otan olalle kontrollin. Vielä nopeasti lavan ohjautuvuutta seinää tai tolppaa vasten, ja olen valmiina hommiin.

Jokaisen treenin päälle venytän nopeasti treenatut lihakset läpi. Kuntosalillamme on mahtava venyttelyhäkki, jossa saa lihakset venyteltyä todella monipuolisesti. Häkin takana on kiinni ohjetaulu, missä on annettu vinkit eri lihasryhmille. Jalkapäivinä puolestaan menen venyttelemään tärinälaitteen päälle. Oli siinä masiinassa taikaa tai ei, niin itsestä tuntuu hyvältä tehdä isoille liikkeille lyhyet venytykset tärinällä höystettynä.

Maxstrenghtin aka venyttelyvekottimen  sisältä. Edessä näkyy paneeli, missä venyttelyneuvoja. Etualalla väijyvät myös tärinälaitteet.

Sitten vielä ihan loppuun poljen nopeasti hapot pois lihaksista. Tämä kestää tasan sen verran, että kirjoitan samalla treenipäiväkirjan ja kurkkaan instan :) Eli minivastuksilla täysin vetreyttävää hissuttelua. Menee aktiivisen palautumisen piikkiin. Ja joskus etureisipäivän jälkeen on meno enemmänkin sellaista, että istun pyörän päällä ja kirjoitan.

Huomenna sitten uuteen aikaa liikkeelle töihin. Nyt onkin sitten kevään pitkän loppurutistuksen aika. Jospa siihen antaa voimaa lähestyvä kesä ja eteenpäin hiipivä värien lisääntyminen. Mukavia välietappeja, jännittäviä kisoja ja lotisevia vesirännejä.

(Niin, joku kysyi hyviä rullia, täältä kannattaa käydä katsomassa: Foamroller.fi Rullat turvalliseen lihashuoltoon

torstai 24. maaliskuuta 2016

Joko sitä taas lomalle?

Pääsiäinen puski itsensä vuoroon tänä vuonna mielestäni hivenen turhan aikaisin. Ajankohta on vain sen puolesta hyvä, että samana viikonloppuna tapahtuu kellojen siirto eteenpäin. Tästä idioottimaisesta tavasta toipumiseen on siis yksi ylimääräinen vapaapäivä. Olen jo edellisen vuoden postauksissa antanut teidän, arvon lukijoiden, saada viattomina osapuolina kuulla kunnia siitä, mitä mieltä tästä kellojen siirrosta olen. Ihmisen sisäisen kellon ronklaamisesta on jo tähän mennessä tehty mielestäni aivan tarpeeksi tutkimuksia, jotta voitaisiin yhteismielin todeta, että moinen touhu on ihan turhaa.

Hän kyllä olisi jo kovasti menossa jonnekin...
Tänä pääsiäisenä ei ole tarkoitutas lähteä mihinkään reissuun. Siispä luvassa on kotihommia ja mukavasti aikaa keskittyä treenaamiseen. Nyt onkin ensimmäinen pääsiäinen, jolloin kaupat saavat ilmeisesti olla jotakuinkin oman valintansa mukaan auki. Uskon silti, että pääsiäistä virittää tietty pyhän tunnelma: pysähtyneisyys ja rauhoittuminen. Ihan hyvä niinkin, sillä onhan pääsiäinen kuitenkin kirkkovuotemme tärkeä surun ja lopulta riemun juhla.



Treeni kulkee siis pääsiäisenäkin normaalisti. Progressio jatkuu perjantain jälkeen kolmatta viikkoa, ja vitosen voimatoistoissa alkaa kohta olla jo ihan mukavasti rautaa. Pienen naisen on suhteellisen vaikea rakentaa progressiota penkin ja vinopenkin suhteen, sillä ainakaan meidän salilta ei löydy 1,25 kg pienempiä kiekkoja. Tässä kysytäänkin malttia aloittaa sarjapainokehitys tarpeeksi pienistä raudoista. Näin progressio ei tyssää saman heti ensimmäisillä viikoilla, vaan kehityksen saa pidettyä mahdollisimman pitkälle nousujohteisena. Eli siihen, kunnen 5 x 5 ei enää tule täyteen. Siinä vaiheessa toiveena olisi, että rauta olisi lisääntynyt.

Luvassa siis lumien sulattelua sekä sovelias määrä pääsiäismunia ja muita herkkuja (sillä noidathan liikkuvat pääsiäisenä LAUANTAINA, eikä sunnuntaina. Silloin liikkeellä oli Herra itse ja noidat vapisivat mökeissään ;) ).

Fitnesstukkukin toivottelee muuten pistämällä perinteiset goodlifen patukat puoleen hintaan:
Fitnesstukku.fi/

Hyvää pääsiäisaikaa kaikille!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

X-wing metsästys - varsinainen yhden naisen star wars...

Pääsiäisviikko muutti hivenen treenipäivien rakennetta. Totuttu keskiviikko onkin tällä viikolla vapaapäivä, ja torstai sai vuorostaan kunniakseen ottaa selätettäväkseen jalat ja kyykyn progression. Tässä siis elellään treenivapaata ja yritetään vältellä pöydillä notkuvia pashoja ja pääsiäismunia parhaansa mukaan.

Maanantain postauksessa kirjoitin kisoihin valmistautuvista tutuistani. Lihasmassan määrä alkoi mietityttää vielä kirjoittamisen jälkeenkin, kuten se on mietityttänyt jo ennenkin. Pelkällä salilla tehtävällä työllä kun et välttämättä tule ikinä saavuttamaan sitä fysiikkaa, mitä kussakin lajissa kisaajalta vaaditaan menestyäkseen. Lavalla nähtävä paketti ei siis välttämättä korreloi sitä työn määrää, mikä sen eteen on nähty. Tällä EN TARKOITA, etteikö kisaajat olisi tahkonneet omaa rautaansa. Tarkoitan, että esimerkiksi oma työmääräni salilla verrattuna joihinkin bikinikisaajiin, jotka sanovat keksineensä kivan pikku harrastuksensa vasta vuosi sitten, on jotain aivan eriä. Silti heidän fysiikkansa on hienoa verrattuna omaani, enkä näyttäisi heidän rinnallaan lavalla miltään.

Pitää kädellä painaa, että kapenee!


Kehon rakenne onkin sanelemassa pitkälle sitä, miten lihas kertyy ja miltä näyttää. Vaikka minun lihasmassani olisi jo varsin riittävä bikiniin, niin pötkömäinen keskikroppani takaa sen, että x-mallia olisi turha yrittää lavalla vääntää esille. Sitä kun ei kerta kaikkiaan löydy samalla tavalla, kuin mitä joillakin keijukaisilla, joilla uuma on luonnostaan solakka.

Tähän solakkuuteen vaikuttaa niin luuston rakenne, lihasten kiinnityksohdat, hartioiden ja lantion leveys. Itse tosiaan olen mallia pringless-purkissa kasvanut. Pahimman syömishäiriön syövereissäkään vyötärön ympärykseni ei tainnut missään vaiheessa olla alle 60 cm, mikä taitaa lyhyen sarjan kisaajille olla aivan peruslukema. Eli vaikka painoin mitälie 30 kiloa, oli mallini täysi pötkö.
Kuiva, mutta pötkö.


Vähemmän kuiva, mutta ihan sama tönkkö.


Epätoivoinen saa kuitenkin aina yrittää. Nyt suunnitelmassa onkin jättää vatsojen treenaaminen täysin ylläpitotasolle. Vinojen vatsalihasten tekemisen jätän puolestaan kokonaan pois. Tällä testaan, vaikuttaako se mitenkään vyötärön mittaan. Raskaiden vetoliikkeiden osuus keskivartalon tukevuuteen on jo aika päivää sitten kumottu, joten kyykkyjä tai vetoliikkeitä en jätä pois. Vyötäröni tuntuu kuitenkin kovalta ja jämäkältä, joten rasvaa ei siitä tarvitse vielä polttaa. Toki vyötärön mittaan vaikuttaa vatsankin tilanne, eli hiilihydraatit ja probiootit, joita vielä ruokin perunajauhoilla. Vatsani on siis läpi päivän varsin pinkeänä.

(ja tiedetään - x-mallia tulisi myös pakaroiden koosta ja olkalinja leveydestä. Niitä työstetään :) )

Näin käynnistyy pieni empiirinen projektini, eli vaikuttaako vatsalihasten jättäminen rauhaan siihen, olisiko mieletön ampiaisvyötärö kesäkuussa esitteillä, hah :D

Ja yhä tämän viikon alennuksia hyvinvoinnin kaupassa!Hyvinvoinnin.fi

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Vähiin käyvät viikot kultsalle.

Kultsaan alkaa olla enää muutama hassu viikko aikaa. Kisojen seuraaminen on kyllä ihan paras tapa rytmittää omaakin kevättä ja saada viikot kulumaan. Kisaajilla on käytössä todella monenkirjavaa tapaa valmistautua h-hetkeen ja etenkin suorittaa dieetti. Eri valmentajat valitsevat oman tietämyksensä ja kokemuksensa mukaan, miten kiristely suoritetaan.

Dieetin kulkuun vaikuttaa huomattavasti se, mistä lähtökohdista kisaaja dieetille lähtee. Se, joka saa aloittaa kiristelynsä nolla-aerobisesta ja korkeista kaloreista, on luonnollisesti vahvemmilla. Hänellä riittää maltilliset kalorilaskut ja hiilihydraatteja riittää pitkälle loppuun asti. Lisäksi, jos offilla ei ole totuttanut kehoaan valtaviin aerobisiin määriin, pääsee vähemmillä lisäyksillä myös tässä.



Jos puolestaan kisaaja kiskoo jo valmiiksi muutamaan hiittiä viikossa ja juoksentelee ekstralenkkejä, on liikunnan määrää ikävä siihen vielä lisätä. Toisaalta energiaakin tulisi saada sen verran, että lihasmassa pysyisi kiristelyssä mukana. Silloin usein täytyykin miettiä, mitä liikunnalle tehdään. Varsinkin, jos sitä on jo entuudestaan runsaasti.

Vertailun vuoksi voi mainita kisaajan, joka vielä viimeisinä viikkoina pitää kaksi vapaapäivää viikossa. Hänen (nainen) kalorit vaihtelevat 2000 - 4000 kalorin välillä. Tankkauspäivä on viikoittain. Hormonitoiminta on pysynyt täysin mukana, eikä unetkaan ole kärsineet. Toinen kisaaja puolestaan elelee ketoosissa ja kalorit huitelevat 1200 - 1300 kieppeillä. Jalkapäiviä riittää, eikä tankkauksia ole luvassa.

Itse en kauaa miettisi, kummalla tavalla haluaisin oman dieettini suorittaa. Mutta tässäkään en halua mennä osoittelemaan sormella ketään, saati alkaa esittää neuvojani. Molemmissa tapauksissa taustalla on vuosien kokemuksen omistavat valmentajat. Molemmat myös tietävät, mitä tekevät ja noudattavat omaa linjaansa. Siihen ei kannata minun, kisaamattoman, alkaa antaa yhtään ainutta besser wisser tietoa. Ja lopulta lajin silmälle tärkeintä on se, miltä paketti lavalla näyttää, eikä se, miten kisaajan sisällä hormonien ja hyvinvoinnin puolesta pisteytys menisi. 


Olen myös saanut puolittain seurata kahden kisoihin osallistuvan etenemistä salilla. Täytyy sanoa, että täältä Kokkolasta on tulossa naisten bodymasterseihin sekä bikinifitnekseen kaksi todella kovakuntoista kilpasisarta. Kirsi Palosaari kisaa mastereiden puolella. Hän on ihana ihminen ja upean kaunis nainen. Fysiikka on varsin rautainen, joten pitäkää silmällä. Toinen kisaaja on jo viime vuonna bikinifitness alle 160 cm kisannut Nina Lageström. Hän sijoittui viimeksi todella hienosti jo seitsemänneksi, ja karsinnoissa tuli sekä Jyväskylässä että Oulussa toiseksi. Ninan rakenne on kadehtittava - terävät keijukaisolkapäät ja siihen kapea vyötärö. Lihasmassaa juuri sen verran, että x-malli kehystyy juuri oikealla tavalla. Tässä Ninan viime vuoden esittely body-lehdessä.

(ja Nina: tule älähtämään salilla, mikäli et halua, että sinusta täällä blogissani kirjoittelen :) )

Muistakaa hyvinvoinnin hintahulinat:


Hyvinvoinnin.fi Suomen suurin terveystuotteiden verkkokauppa!

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Lauantain hekumaa.

Näin se sitten teki talven takaisin. Johan tuossa kerkesikin jo haaveilla siitä, kuinka saa ottaa pyöristä nastarenkaat irti ja ehkä pian jopa harkita jättävänsä kurahousut kotiin. Kevät keikkuen tulevi, näinhän ne jotkut toteavat, ja ihan aiheellisesti. Pääsiäisen pyryttää lunta ja näillä viimoilla ollaan vielä vappunakin pihaa kolaamassa.

Nämä fiilikset eivät kuitenkaan saa haitata viikonloppua ja lauantaita. Tankkaaminen ja kunnon takareisi-pakararääkki ovat omalla paikallaan ja juuri yhtä antoisia kuin aina ennenkin. Nyt tosin huomaa, että kroppa ei tankkaudu hormonien myötä samalla tavalla kuin ennen. Eli nestettä tuntuu olevan jatkuvasti sen verran enemmän kehossa, että korkean hiilihydraatin päivä ei enää juuri täytä glykogeenivarastoja.


Mutta tankkauspäivä on silti ihan paikallaan ja tekee todella hyvää! Saan mättää herkkujani, eli toisinsanottuna PERUSRUOKAA kahdella haarukalla sisuksiin. Päivän aloittaa ennen treeniä kiskottava aamupala, missä on kunnolla puuroa, rahkaa ja marjoja. Samalla voi napsia kuivahedelmiä, pilttiä ja muroja. Laukkuun sujahtaa perinteiseen tapaan mahdollisimman iso ja mehevä banaani, sekä monesti myös piltti.


Treenin jälkeen syön ensimmäisen vuoren pastaa, riisiä, vihanneksia ja kanaa. Kaikkia on paljon! Jälkkäriksi nipsin vielä tuoreita taateleita ja jotain hyvää. Sama setti odottaa iltapäivässä, eli lisää perusherkkuani.




Illan kävelyjen, venyttelyiden ja siivoilujen jälkeen odottaa todellinen kruununjalokivi, eli lauantain lihotettu pannari. Tämän höysteeksi paljon tuoreista taateleista, rahkasta, salmiakista ja pähkinävoista tehtyä muussia. Koneella samalla artikkeleita, podcasteja, kummeleita, hedbergiä, mikä nyt vain sattuu mihinkin hetkeen iskemään. Ai että :)

Hinta ja maku kohtaavat!


Vielä hetki huilia sohvalla, sitten selätettävänä enää iltapuuro, riisikakut höysteillä ja puddingit. Tässä vaiheessa herkkulaaria on myös ravisteltu ylös alaisin. Jälkkärinä onkin yleensä kokoelma erilaisia pikkuherkkuja, patukoita, karkkeja, palasia siitä, nirhaisuja tuosta. Ihanaa mutusteltavaa samalla, kun lukee hyvää kirjaa ja antaa melatoniinin ja serotoniin tehdä tehtävänsä.

On tämä
ihana päivä :)

Ja ostakaa herkkuja Hyvinvoinnin.fi - siellä on hintahulinat 28.3 asti!

torstai 17. maaliskuuta 2016

BOOM!

Minua ei ole millään tasolla kehoitettu ylemmältä portaalta kirjoittamaan tätä postausta, eli voitte saman tien unohtaa ajatukset sponsoroidusta, ohjaillusta sätkynukesta. Haluan ihan omin ehdoin tulla ylistämään teille, mitä fastin BOOM! voi tehdä silloin, kun itsestä ei oikeasti olekaan ihan siihen, mitä oli suunnitellut.

Hormonit pistivät minut kulkemaan helmikuun läpi varsinaisessa sumussa. Olen yleensä aina iloinen, pirteä ja täynnä energiaa. Eikä nytkään kauhistella, en ole niitä, jotka meuhkaavat kikatellen kaupan hyllyillä ja kulkevat terhakkaasti ponnari heiluen paikasta toiseen. Yleisvireeni on vain yleensä varsin hyvällä staminalla varustettu. Hormonikuuri sai kuitenkin tehtyä tepposia omalle vireydelle. En tuntenut olevani oma itseni ja ihan outo tunne hiipi tavalliseen arkeen. Väsymys.



Viime viikolla kyykkypäivänä itseltä paloi lopulta pinna siihen sumuisuuteen. Tiesin, että sairas en ole ja nukkunutkin olin tarpeeksi. Minulla oli kaapissa varastossa BOOM!eja juuri tällaisten hetkien varalla. Salilla menen muuten yleensä oman laturisekoitteen voimin, missä on liki samat ainekset, kuin mitä BOOMissakin. Itseltäni puuttuu vain kofeiini, b-6 ja b-12 vitamiinit sekä l-teaniini omastani.

Nappasinkin BOOMin treenikassiin ja päätin, että nyt pröystäillään ja katsotaan, tuleeko potkua.

Tuossa vaiheessa vielä varsin kalvakka ja väsy.

Ja tulihan sitä. Ei morjens, vanha Tiina palasti kohisten takaisin! Oikeasti, mitä kunnon stimulantti voikaan oikeassa paikassa tehdä keholle! Ei siinä, että treeni kulki tautisen hyvin, mutta tunsin olevani taas oma itseni! Eikä tämä ilo loppunut edes salin ajaksi, vaan olin koko illan paremmalla tuulella, iloisempi, ja kaikkinensa taas ennallaan.


Johan alkoi potkia!

Sitten mennään jo plasebon puolelle, mutta vielä seuraavanakin päivänä oli parempi fiilis, kun oli saanut edellisen päivän pelastettua. Nyt alan ymmärtää kahvinjuojia, mikä voima siinä kupposessa onkaan. Olen itse siis jättänyt kahvin pois kolmisen vuotta sitten, mutta sitä ennen olin kerran päivässä kunnon sieppo. Palasi kieltämättä mieleen, kuinka paljon saa virtaa siitä, että päivittäinen kofeiinin annos tulee ajallaan. 

Tavallaan juuri tästä syystä en haluakaan alkaa käyttää uudelleen kahvia, sillä en halua sitoa itseäni riippuvaiseksi mihinkään yhteen aineeseen. Ei olisi kiva, jos vireystila olisi kiinni vain siitä, saako säännöllisesti automatkalla pysähdyttyä abc:lla. 

Mutta treenissä ja silloin, kun on sumuvalot päällä - suosittelen testaamaan! Sukat alkoivat pyöriä sen verran vinhaa tahtia jaloissa, että tiesi shotin purevan. Ja makukin on kohdillaan. Hamstratkaa muutama puteli kaappeihin ja tehkää myös kuten minä - eli treenikassissa kulkee tästä lähtien aina yksi pullo valmiina "hätätilanteita" varten!

Fitnesstukku.fi/
  Laadukkaat tuotteet painonhallintaan. Aminopörssistä löydät tehokkaat tuotteet tukemaan painonpudostusta ja rasvanpolttoa!

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Operaatio takareidet ja löysät pois!

Tällekin viikolle tuli ylimääräisiä treenivapaita, mutta älkäämme miettikö sitä, Sen sijaan suunnatkaamme ajatuksemme olan taakse ja siitä alaspäin kohti takareisiä. Lukijani ovatkin päässeet seuraamaan, kuinka olen ollut ilmeisen hukassa oman lihaksistoni hallinnan kanssa. Viime vuosi meni pakaran hermotuksessa. Sitä tuli tahkottua sen verran tehokkaasti, että onnistuin sillä ilmeisesti ohittamaan takareiteni täysin.

Kohta näin.


Opettelin kaikella intensiteetillä ja tarmolla hakemaan pakaraani. Siinä tohinassa sain hienosti jätettyä takareiden täysin huomiotta. Kaikissa treeneissä olen hakenut tuntumaa ja poltetta pakaralihakselle siten, että nyt huomaa takareiden todella junnaavan paikallaan.

Ja mistä sen huomaa? No tasan tarkkaan siitä, että ottaa peilin käteen ja katsoo, kuinka takamus vain roikkuu, eikä takareisi tuo mitään kaarta tai tukea hyllyvälle lihalle. Toki jokaisella on hivenen oma mallinsa, mutta näissä rasvaprosenteissa ei pakaran kuuluisi laskea hyllyvänä massana suoraan kohti polvea. Eräs ilta, kun tarkkailin tätä kaunista ilmiötä peilistä, tajusin alkaa metsästää sille syytä.

- Kalaöljy? Kohdillaan.
- Pakarajumppa? Perille menee.
- Tarpeeksi nesteytystä? Kyllä.
- Takareisien treenin osuvuus ja hermotus? Olematonta.

Niinpä se taas alkaa. Nimittäin konttailu takan edessä. Kun viime kevään ja kesän olin lattialla ja etsin kadonnutta takapuoltani, niin nyt hakusessa ovat takareidet. Teen erilaisia koukistuksia niin seiste, maaten kuin istuen. Liikkeet ovat näin alkuun lyhyitä ja rajoittuvat vain sille alueelle, millä saan tuntumaan työskentelevään lihakseen. Sitä myöten, kun tuntuma paranee, myös liikeradat toivottavasti lisääntyy.

Tuosta vähän näkee - eli etenkin takimmainen jalka - nothing.


Sanna Eloranta on kirjoittanut useammankin artikkelin koskien juuri fysioterapian ja fysiikkatreenin yhteydestä. Kun kehonhallinta, kontrolli ja tasapaino on kunnossa, on aivan eri pohja lähteä kehittämään fysiikkaa. Nämä kaksi osa-aluetta ovat täydellisen tiiviisti kietoutuneet toisiinsa. Itse olen ainakin saanut kehitystä aikaiseksi vasta sen jälkeen, kun aloimme Sannan kanssa katsoa fysioterapian silmin treenaamista kuntoon.

Tavoitteena onkin suvivirteen mennessä saada edes jotain pientä aikaiseksi taka-akselin puolella. Eli (nopeasti) lisää muotoa takareiteen ja toivottavasti samalla kyytiä löysyyksille! ja fitnesstukusta yöprostkuja halvalla: Fitnesstukku.fi/

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Föhn-tuulia odotellessa.

Niin se vaan maistuu uusi ohjelma tauon ja tankkauksen jälkeen. Kaikki valokaan ei tee niin häijyä, kun saa pitää arjen kuvioista kiinni. Minulla siis kevät ja valoisuus tekevät saman, kuin mitä joillekin kaamos syksyllä. Eli vireystila laskee, masentaa ja tympäisee. Tuntuu karmealta, kun vielä kuuden jälkeen on pitkästi valoisaa, ja maassa oleva lumi vielä korostaa sitä kaikkea. Homma helpottaa, kun lumet sulavat pois ja näkökenttään puskee viimein jotain muutakin väriä, kuin tuota iän ikuista valkoista. Talven pimeys on siitä ihana, se luo edes jonkinlaista kontrastia - ja lohduttaa.


Kun eihän tuo ole yhtään minkään väristä.



Treenissä minulla on nyt ohjelmassa mukana neljä progressioliikettä. Nämä liikkeet ovat takakyykky, katz-veto, penkki ja kapeapenkki. Näissä neljässä liikkeessä teen kerta viikkoon 4 x 5 sarjat, joiden perään 1 x 10 - 12. Kaikki sarjat teen samalla painolla, ja paino määrittyy ensimmäisellä kerralla sen mukaan, mikä olisi tällä hetkellä arvioitu rauta siihen, että 10-12 toistolla tulee failure. Tästä sitten alan progressiomaisesti lisätä joka kerta painoa siten, että lopulta 5 x 5 ei enää tule.


Oli se taas niin kivaa - ja ihan rakstunut näihin uusiin farkkutreenihousuihin <3


Tässä menetelmässä täytyy, korostan, TÄYTYY, malttaa aloittaa todella heppoisilla painoilla. Ensimmäiset viikot 4 x 5 saakin tuntua jopa kevyeltä. Se ei haittaa, sillä etenemisvaraa pitää olla. Näiden keveämpien painojen aikana voi harjoittaa räjähtävää voimaa ja suorittaa sarjat mahdollisimman tehokkaalla eksentrisellä vaiheella. Kuorma alkaa kyllä ajan myötä kasvaa, jolloin räjähtävyys jää haaveeksi ja tavoitteena on vain saada vitosen toistot täyteen.

Ainakin näin ensi puraisulla tämä vaikuttaa todella motivoivalta! Saati, että raudat ovat varsin säälittävissä lukemissa. Eipähän tarvitse vielä tässä vaiheessa menettää yöuniaan sen vuoksi, ettäkö kyykkytanko pelottaisi. Lisäksi saan näissä kaikissa liikkeissä keskittyä myös tekniikan hallintaan. Olen vielä kehitysvaiheessa, mitä tulee lantion hallintaan ja olan kontrolliin.



Kaiken voi siis näköjään saada - progressiota, voimaa, räjähtävyyttä, massaa (on tultava), motivaatiota ja vielä tekemisen riemua. Ja suklaaleivoksen (minkä päällä ananasviipale tuomassa terveellisyysaspektin).

Ei paha :)

Uuteen viikkoon - ja jokainen lupaa sulattaa jollakin tapaa kuutiometrin lunta pois! Ja mikäli sieltä luvattua Föhn-tuulta pukkaa, niin olen pienten propellien kanssa sitä ensimmäisenä ottamassa vastaan!

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Takaisin asiaan!

Tauko on tapultetu on ja teki just niin ja näin hyvää, kuin mitä ajattelinkin. Jos olisin saanut niskaotteen ajatuksistani ja hormonihöyryistäni aikaisemmin, voisi fiilis olla vielä parempi. Tauon aikana on kuitenkin jonkinasteisena tarkoituksena ladata itseään, eikä hermoilla ja höyrytä sata lasissa. Mutta minkä sille voin, että oikeasti, aidosti ja todellisesti nautin arjestani ja elämästäni sopivine aikatauluineen ja kuvioineen. Ja ei sille varmasti tarvitsekaan voida mitään.

Vielä kerran kiteytettynä viime päivät.


Työt ovat onneksi pitäneet minut jököttämässä paikallaan. Kevään testailuaalto on käynnissä ja erilaiset miitingit seuraavat toisiaan. Näiden päivien jälkeen on ihan tehnyt jopa mielikin touhuta jotain sopivan puuduttavaa, mutta silti sopivasti kehoa herättävää. Tähän siis kehonhuolto ynnä crossaus paikallaan.

Siellä odottaa jääkaapissa tarmoa kihisevä treenijuoma!


Mutta nyt ei enää vilkaustakaan taukoon, vaan tähän hetkeen ja päivään. Sillä sali kutsuu ujelluksellaan! Tällä hetkellä on visaisena pulmana vain se, räväytänkö uuden treeniohjelman käyntiin keskeltä viikkoa, vai odottelenko sen kanssa vielä maanantaihin? Jos malttaisi maanantaihin, saisi eheät viikot ja progressiot. Toisaalta taas mitä tuota panttaamaan, sillä jo kolmatta viikkoa on suunnitelmat olleet valmiina toteutettavaksi. Paperissa seisoisi nimittäin takareisien painotusta (kyllä, siis jopa ohi pakaran) ja tiettyihin pääliikkeisiin pientä voimakehitystä.

Siellä kohta taas!

Hah, oliko se näin äkkiä myyty - eli uutta kehiin vaan! Ihanaa viikonloppua rännän ja roiskuvan ravan keskeltä. Äiti tuo tuppaa sanomaan, että maaliskuu maata näyttää ja että uusi lumi on vanhan kuolema. Tässä tapauksessa toivotaan kunnon massamurhaa tuolle moskalle, jotta kevät pääsisi kunnolla käyntiin ja pyörätiet esille moskan seasta.

Ja suplimenttien sekä treenikamppeiden täydennystä, koska on perjantai :)

Fitnesstukku.fi/

Tuolla disdurbella muuten aika himoittavia vaatteita vähän joka paikkaan, eli salin lisäksi jopa siirtymävaiheisiin:


torstai 10. maaliskuuta 2016

...kuin mummo hangessa.

Näin se vapaa kärvistyy. Maanantaina oli kieltämättä valtava vastahanka koko asialle. Ei niinkään siksi, ettenkö pystyisi siihen, vaan yleisesti, mitä tässä on järkeä. Kiukku oli itse asiassa jo merkittävää luokkaa, mikä kertoo omaa kieltänsä siitä, miten pillerit minulle sopii. En todellakaan tavallisesti reagoisi käytännössä tyhjään asiaan noin vahvasti. Nyt kuin tyhjästä iskivät vanhat ajatukset, että mitä järkeä, kun ei ole tarvetta ja kaikki oletetut palaveritkin on peruttu. Taas tietää, että ne ovat joskus myöhemmin ja sitten tasapainottelen taas treenikamppeiden kanssa päivät pitkät ympäri kaupunkia.



Kiukku tuli myös epäyhtälöstä siinä, että en kuitenkaan halunnut antaa periksi. Olin päättänyt, että tauko pidetään, oli fiilis mikä hyvänsä. Sitä olisi helpottanut kaikki mahdolliset muut menot, mutta asiaa tuli hankaloittamaan kalenterin kaikuva tyhjyys. Olisi täydellisesti aikaa treenata. Toisaalta se raivo auttoi myös päättämäään, että taukohan pidetään. Eiköhän se hermojen riekalaisuus kerro ihan omaa kieltä siitä, että ne kaipaisivat juurikin sitä - lepoa.

On just niin kivaa.


TOISAALTA, saanko levon siitä, että räyhään sille, että ei ole mitään fyysistä tekemistä. Raahaudun veivaamaan crossaria ja rullaamaan jalkoja ja koen riutuvani siinä. Koko homma hermostuttaa ja stressitasot ovat varmasti pilvissä. Ruokaakin tekisi mieli, mutta vähemmillä muonilla mennään. Ulina päiväpuuron ja treenibanaanin perään ovat turhia, niitä kun ei päivän menusta löydy. Maanantain ulinaan kuuluikin kertosäkeenä se, että mitä tässä on järkeä, kun olen aina aivan umpi poikki taukojeni jälkeen.

Ja tottakai naistenpäivänä pistivät miehet pötyä pöytään.


ASENNE. Se tässä ratkaisee. Jälleen ja kerran. Kun nyt kerran olen päättänyt sen, että tauolla ollaan, niin mikä ihmeen järki on vetää siitä hernettä nenään. Jos haluni on mennä veivaamaan tasasykkeistä salille, niin teen sen, mutta omasta vapaasta tahdosta ja stressittä. On iohan oma valintani mennä sinne naama kyttyrällä ja lietsoa stressiä ylöspäin.

Kuva on suoraan kuin manaajasta.


Muutenkin nähdä taas asian hyvät puolet. Saan huollettua kehoa paremmin antamalla aikaa rullailulle. Uusi hermotusprojekti (mistä tulen kertomaan) saa myös kaipaamaansa aikaa. Lihakset saavat hetken levon, jotta ne olisivat täydessä iskussa uuteen ohjelmaan. Myös aineenvaihdunta ja verensokerit pitävät varmasti siitä, että välillä tulee vähemmän hiilareita (eikä nytkään puhuta edes mistään kisadieettitasosta, vain reilun 100 makrogramman pudotus).

Tämähän on ihan täyttä voittoa, ja sitä yritänkin tässä saada pillerihuurujen kautta iskettyä tajuntaani. Sumu on kieltämättä tiukassa ja aion tehdä kyllä tälle asialle jotain. Muuten romukopassa ovat sekä tavoitettu henkinen tasapaino ja siinä sivussa kaikki muutkin gainssit!

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Jo vain polttelisi...

Kyllä tuntuu, että tauolle joutui lähtemään täysin suorilta jaloita. Loma takana, joten olisi suhteellisen levännyt olo. Uusi ohjelma polttelee valmiina ja sitä hinkuaisi päästä testaamaan. Vielä kuorrutteena tässä kärsimyksen kakussa on Rokilla odottavat uudet Hammerstrenghtin prässi ja GHR. Nonparelleina heitellään päälle aikaistuneet palaverit, joten aikaakin olisi treenaamiseen.

Siinä se odottaa...


Malttia siis kysytään ja kyllä saa kunnolla tehdä vääntöä, etten täyttäisi sheikkeriä ja suuntaisi laitteiden puolelle. Tossun on kuitenkin parempi suunnata kohti tylsääkin tylsempää crossaria, ja sen jälkeen kohti rullaus- ja venyttelypistettä. Tarkoitus olisi saada kroppa kunnolla auki ja latinkiin, jotta uutta lihaa saisi puskettua. Tukkoista lihasta on varsin turha paukuttaa, sen on tällä uralla jo huomannut. Tarkoitus jopa olisi saada hieronta takareisille, pakaroille ja alaselälle, sillä niissä tuntuu joka-aamuista ikijumia.

Hormonihommien puolesta tein sen päätöksen. että testaan ainakin vielä yhden kierroksen pillereitä. Heti voin kyllä sanoa, että ainakin ensi kokemalta ne eivät sovi minulle alkuunkaan. Turvotuksen lisäksi huomasin merkittävän eron mielialassa ja vireydessä. Koko helmikuu tuntui menevän jossain ihme putkessa, enkä saanut oikein mistään mitään kiinni. En töissä enkä treenissä. Kun sitten kierros loppui, enkä aloittanut enää seuraavaa, alkoi olo parantua saman tien. Lisäksi nesteetkin lähtivät liikkeelle.



Näissä vaan joutuu punnitsemaan eri asioiden tärkeyttä. Yhähän se on, että keho tarvitsee tiettyjä aineita toimiakseen. Jos niitä ei kerran itse tuota, niin minkäs teet. Joko voit olla ilman ja ottaa riskit vastaan, tai sitten käyttää synteettisiä aineita ja antaa keholle se, mikä sille kuuluukin. Kaikessa tässä toivoisi, että kroppa itse tajuaisi, että kappas - tuollaistakin voisi minunkin umpirauhasista erittää, testataas ihan itse...

Näillä siis. Katson ja seuraan fiilistä, kuten myös sitä, pitäisikö testata mahdollisesti jotain toista valmistetta. Tauolla lusiessa on hyvää aikaa hankkia itselle hetkeksi muuta ajateltavaa, joten lähden metsästämään jotain sellaista - - - kutsutaanko sitä sitten muuksi elämäksi ;) ?

Siinä läjä taukopäivän sapuskaa.


Nettishoppailu on ainakin yksi sellainen! Fitnesstukusta löytyy yleensä aina jotain, jos ei muuta, niin shiratakinuudelia. ja hyvinvoinnin kaupassa on aina jotain halvalla!

Hyvinvoinnin.fi Suomen suurin terveystuotteiden verkkokauppa!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Lompsaukset lompsauteltu.

Joko se meni? Yksi ainokainen lomaviikko, mutta sitäkin arvokkaampi. Omista ympyröistä hetkeksi irroittautuminen ja toisaalta myös itselle suotu aika tekivät taas niin hyvää! Jäin lomalle todella väsyneenä ja hormonien riepottelemana, mutta viikko huilia työstä teki tehtävänsä. Samat työt ovat odottamassa, vieläpä kiihtyvällä tahdilla, mutta tankin ollessa täynnä on aivan erilaista lähteä liikkeelle.



Lomalla sai tehtyä kotona roikkuneita hommia, mikä helpottaa oloa kummasti. Itseäni ahdistaa nähdä tekemättömiä asioita ympärillä. Ne muistuttavat siinä itsestään, kunnes ovat hoidettu pois alta. Treeniin sai uutta virettä voimakehityksen käynnistelyllä ja uuden treeniohjelman testailulla. Liki harmillisesti ensi viikolla odottaa jälleen kevennys, joten täyden uuden ohjelmaviikon pääsee jyräyttämään vasta vähän ajan kuluttua käyntiin.

Jääkaapin siivous jossain välissä. .

Tarkoitus on näin kevään myötä kirjoittaa blogiin jatkossakin tähän samaan tyyliin. Opiskelen jatkuvasti uutta kehonrakennuksesta ja ravitsemuksesta, mutta vanhojen asioiden päivistys ei ole huono asia ollenkaan. Pyrin silloin tällöin tekemään tänne koonteja oppimastani tai vanhoista, hyviksi havaitsemistani asioista. Toisaalta tämä on minun vuodatuspaikkani, treenipainotteisesti tosin. Näppäimistö ja fiilis sanelkoot ihan samaan tyyliin kuin tähänkin asti, mitä tekstiksi muodostuu.




Mutta näin, vielä kerran lomailun merkeissä treeniä, iltakävelyä ja rauhoittumista. Kevät tulee, sen olen henkilökohtaisesti päättänyt. Ja se hetki, kun pyörätie on auki työ- ja salimatkan alusta loppuun, on korkin poksauttamisen paikka!

Pistän ensi viikolla vähän tarkemmin mietteitä ja uusia suunnitelmia.

Hyvää alkavaa kevättä!